Norjan kirkko haluaa erota valtiosta

Norjan luterilainen kirkko haluaa erota valtiosta. Norjan luterilaisen kirkon kirkolliskokous on päättänyt esittää, että maininta valtionkirkosta poistettaisiin Norjan perustuslaista. Kirkon asioista päättäisi esityksen mukaan tulevaisuudessa kirkolliskokous hallituksen ja kuninkaan sijaan.

Norjan kirkollisneuvoston johtajan Jens Petter Johnsenin mukaan päätös on historiallinen.

"Tärkeää on ihmisen ja kirkon suhde, ei kirkon ja valtion", Johnsen sanoi kirkon tiedotuskeskuksen mukaan.

Muutoksia ei kuitenkaan ole luvassa aivan heti. Norjan hallituksen raportin odotetaan valmistuvan vuonna 2008. Mahdolliset perustuslakimuutokset tullevat voimaan aikaisintaan vuonna 2013.

Lähde: STT/HS

Vuoden 2000 tammikuussa tapahtunutta Ruotsin kirkon erottamista valtiosta voitaneen pitää historiallisena tapahtumana, varsinkin kun ottaa huomioon kuinka monta sataa vuotta kirkko ja valtio ovat olleet yhtä. Valtionkirkon asema ja perinne on ollut kaikkialla Pohjoismaissa valitettavan vahva aivan liian pitkään. Nyt kuitenkin konservatiivisuuden trendi saattaisi vihdoin olevan kääntymässä myös kylmässä pohjolassa, olettaen että artikkelissa esitetty ajatus Norjan valtion ja kirkon erottamisesta todella toteutuu.

Mikäli näin käy, niin edessä saattaisi olla Suomellakin oiva hetki pohtia omaa valtion ja kirkon suhdettamme. Monissa asioissa täällä Suomessa kuitenkin mennään yhä länsinaapuri(e)n perässä kun ei itse uskalleta näyttää esimerkkiä, vaikka joissain asioissa roolit ovat tietysti päinvastaisetkin, kuten esimerkiksi Euron kohdalla. Itse olen aina ollut vakaasti valtion ja kirkon erottamisen kannalla. Vaikka en olisikaan ateisti vaan yhä evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, niin en periaatetasolla voisi hyväksyä luterilaisen kirkon näkemyksen ja automaattisen varainkeruun (kirkollisveron muodossa) pakottamista siitä ei-kiinnostuneille osapuolille.

Täydellistä vääryyttä Suomen nykymuotoisessa järjestelmässä edustaa mm. se, että juridiset henkilöt, kuten yhtiöt, eivät voi kirkosta erota yksityisten henkilöiden tapaan. Eli kuka tahansa joka perustaa yhtiön joutuu tukemaan Suomen valtionkirkkoa sillä yhdellä prosentilla yhtiön liikevoitosta, halusi sitä tai ei. Ja tässä onkin yksi Suomen uskonnolliseen vapauteen, tai pikemminkin sen puutteeseen, liittyvistä ongelmista.

Toinen ongelma on se, että kirkollisveroa kerätään automaationa ja jotta sitä ei joutuisi maksamaan täytyy itse ryhtyä aktiivisiin toimiin, eli erota kirkosta. Tähän tietysti poikkeuksena tilanne, jossa lasta ei ole kastettu tai kirkon jäseneksi liitetty jo pienestä pitäen. Mutta koska lain mukaan lapsi kuuluu automaattisesti äidin uskontokuntaan ja suurin osa äideistä on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä (koska eivät siitä ole erinäisistä syistä eronneet, huiman yleisestä tapakristillisyydestä huolimatta), järjestelmän nerokkaan automaattinen varainkeruujärjestelmä toimii kuin sveitsiläinen kello.

Asia olisi eri mikäli jokainen veroa maksava kirkon jäsen olisi itse toiminut aktiivisesti liittymällä kirkkoon ja näin selvästi ilmaissut halunsa maksaa kirkollisveroa. Ongelma on nimenomaan se, että oletustilanne on, että jokainen kuuluu kirkkoon ja siten joutuu kirkollisveroa maksamaan. Kirkosta eroamisellekin kun tuntuu yhä olevan kohtuullisen korkea kynnys, joko sosiaalisen yhteisön luomien paineiden takia tai yksinkertaisesti sen takia, että yksilö ei ole ottanut selvää miten se tehdään saatika sitten saanut eroamisilmoitusta täytetyksi ja lähetetyksi.

Elokuussa 2003 uusiutunut uskonnonvapauslaki sentään helpotti ja nopeutti tätä prosessia. Se teki kirkosta eroamisesta puhtaasti ilmoitusasian, joka hoituu postilla eikä vaadi fyysistä käyntiä kirkonherran virastoon. Siinä ei myöskään ole enää minkäänlaista "harkinta-aikaa", eli ero astuu voimaan välittömästi kun ilmoitus on vastaanotetttu. Tämä uudistus oli ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, mutta se ei ollut lainkaan riittävä ja Evankelis-luterilaisen kirkon erityisasema säilyi.

Suomessa ei siis ole todellista uskonnonvapautta, kuten esimerkiksi Ruotsissa tai Yhdysvalloissa, niin kauan kuin useat tahot (yksilöt tai yritykset) joutuvat tahtomattaan subventoimaan yhden uskonnollisen tahon toimintaa. Rukoilkaamme, että tähän saadaan vielä muutos jonakin kauniina päivänä kun kotimaiset päättäjät heräävät haistelemaan yleispohjoismaisia tuulia myös uskonasioiden osalta.

Mielenkiintoista tässä uutisessa on mielestäni se, että Norjassa aloitteentekijä on nimenomaan kirkko, tai tarkemmin sanottuna Norjan luterilaisen kirkon kirkolliskokous, eikä esimerkiksi poliitikot tai valtion virkamiehet. Toivoisin myös kovasti, että Suomestakin löytyisi yhtä fiksuja kirkonmiehiä kuin tämä Norjan kirkollisneuvoston johtaja Jens Petter Johnsen, jonka erinomaisen lausahduksen toistan vielä tässä lopuksi, koska se kiteyttää omankin näkemykseni niin hienosti: "Tärkeää on ihmisen ja kirkon suhde, ei kirkon ja valtion". Aamen.

Katainen sanoo kyllä NRF-joukoille, Vanhanen ei

Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan Suomen ja Naton suhde ei muuttuisi, jos Suomi osallistuisi Naton nopean toiminnan joukkoihin.

Hänen mukaansa NRF-joukot olisi vain yksi uusi kriisinhallinnan toimintakenttä suomalaisille.

"Suomalaisista kriisinhallintajoukoista on jo nyt 80 prosenttia Naton johtamissa operaatioissa", Katainen sanoo. NRF-joukot olisi hänen mukaansa vain yksi uusi kriisinhallinnan toimintakenttä suomalaisille.

"Kyse on lähinnä rahasta, onko Suomella mahdollista resursoida uusia kriisinhallintaoperaatioita", Katainen sanoo.

Pääministeri Matti Vanhanen haluaa Suomen keskittyvän EU:n nopean toiminnan joukkoihin. "Haemme nyt kokemusta EU:n kautta", Vanhanen sanoo.

Nato on päättänyt ottaa rauhankumppanimaat NRF-joukkojen operaatioihinsa tietyin ehdoin. Arvioiden mukaan Suomi täyttäisi ehdot.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen haluaa asiasta perusteellisen poliittisen keskustelun.

"Ei pidä hätiköidä. Ymmärtääkseni Nato antaa kosolti aikaa kumppanimaille miettiä asiaa", Kääriäinen sanoo.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd) mielestä Suomen olisi hyvä keskittyä EU:n nopean toiminnan joukkoihin, joissa Suomella alkaa pian ensimmäinen päivystysvuoro.

Jaakonsaari sanoo, ettei hän vastusta periaatteellisesti NRF:ään osallistumista, mutta kaipaa niistä lisää tietoa.

"Työnjako EU:n nopean toiminnan joukkojen ja NRF-joukkojen välillä on minulle vielä epäselvä."

Hänen mukaansa on myös pohdittava, onko Suomella resursseja osallistua NRF-joukkoihin EU:n nopean toiminnan joukkojen lisäksi.

Hallitus ja presidentti linjasivat vastikään, että Suomi voi osallistua NRF-harjoituksiin. Presidentti Tarja Halonen sanoi marraskuun puolivälissä Jyväskylässä, ettei Suomi voi sitoutua osallistumaan NRF-joukkoihin.

Lähde: HS

Nato pyytää Suomen mukaan nopean toiminnan joukkoihin

Suomi pääsisi halutessaan mukaan Naton nopean toiminnan joukkoihin. Nato on päättänyt kutsua rauhankumppanimaat tietyin ehdoin NRF-joukkojen harjoituksiin ja operaatioihin.

Maiden tarjoamien joukkojen on täytettävä Naton asettamat kriteerit. Ehtojen mukaan rauhankumppanimaiden täytyy olla halukkaita ja kyvykkäitä yhteistyöhön eli maiden tarjoamien joukkojen pitää täyttää Naton asettamat kriteerit.

Nato kelpuuttaisi Suomen kansainvälisen koulutuksen saaneet joukot NRF-operaatioihin. Arvioiden mukaan paristakymmenestä rauhankumppanimaista myös Ruotsin ja Itävallan joukot kelpaisivat.

Rauhankumppanit eivät pääsisi operaatioihin, joissa puolustetaan Naton jäsenmaan turvallisuutta eli peruskirjan viidennen artiklan mukaiseen toimintaan.

Suomessa hallitus ja presidentti ovat linjanneet, että Suomi on valmis osallistumaan NRF-joukkojen harjoituksiin. Joukkojen osallistumisesta valmiustilaan ei sen sijaan ole päätetty. Valmiustila tarkoittaa päivystysvuoroa, josta joukot tarvittaessa lähtevät operaatioihin.

Jos Suomi päättäisi osallistua valmiustilaan, suomalaisten sotilaiden lähettämisestä jokaiseen operaatioon päätettäisiin vielä erikseen. Päätöksen tekisi kriisinhallintalain mukaisesti presidentti valtioneuvoston esityksestä, kuten EU:n nopean toiminnan joukkojen operaatioihin lähtemisestä.

NRF-joukot on tarkoitettu puuttumaan kriiseihin eri puolilla maailmaa. Joukoissa on 19 000 sotilasta lähinnä Euroopasta. Naton tavoite on nostaa vahvuus 25 000 sotilaaseen.

Lähde: HS

Kokoomus toisi Suomeen hoitajia Filippiineiltä

Kokoomuksen mielestä Suomessa kannattaisi harkita terveydenhoitoalan ammattilaisten tuomista Filippiineiltä ja heidän kouluttamistaan ensin heidän kotimaassaan.

Ehdotus sisältyy kokoomuksen tiistaina julkistamaan raporttiin, jossa pohditaan erilaisia keinoja ns. työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.

Raportissa kerrotaan, että Japani, Italia, Norja ja Espanja ovat aloittaneet eriasteisen yhteistyön Filippiinien kanssa oman hoitajapulansa paikkaamiseksi. Noin 90 miljoonan asukkaan Filippiinit on yksi suurimpia sairaanhoitajien kouluttajia maailmassa. Monet Filippiineillä koulutetut hoitajat päätyvät työhön muihin maihin.

Raportissa ehdotetaan, että Filippiineille perustettaisiin terveyden- ja sosiaalihuollon koulutuskeskus, jossa opetettaisiin myös suomen kieltä ja jossa filippiiniläiset voisivat suorittaa perushoitajan tutkinnon ennen Suomeen tuloa.

Mallia ideaansa kokoomus on ottanut Norjasta. Filippiineillä on tarjolla osittain Norjan tarpeisiin räätälöityä koulutusta, ja Norja vastaa osittain koulutuksen kustannuksista.

Kokoomus haluaisi myös houkutella Suomesta muualle työhön muuttaneita hoitoalan ammattilaisia. Puolueen mielestä paluumuuttoa kannattaisi tukea maksamalla palaajille harkinnanvaraista ja enintään tuhannen euron suuruista muuttoavustusta.

EU-maiden ulkopuolelta Suomeen tulevien sopivien muuttajien löytämiseksi kokoomus ehdottaa erityisen pisteytysjärjestelmän kokeilemista. Malli siihen on löydetty Kanadasta, ja siinä Suomeen pyrkivä saisi pisteitä koulutuksen, kielitaidon, työkokemuksen, iän ja mahdollisesti jo tiedossa olevan työpaikan sekä sopeutuvuuden perusteella.

Lähde: STT/HS

Katainen hyväksyisikin Jaskarin paluun

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen pitää sittenkin entisen puoluesihteerin Harri Jaskarin paluuta puolueen huipulle mahdollisena tulevaisuudessa.

Savon Sanomien haastattelema Katainen ei sulje pois puoluesihteerinkään tehtäviä. Hän kuitenkin korostaa, että Jaskarilla ei ole asiaa puolueen johtopaikoille seuraavan vaalikauden aikana.

Viime tiistaina esitutkinnan päätyttyä, Katainen sanoi, että Jaskarin paluu puoluesihteerin tehtävään ei ole mahdollinen, vaikka tapauksessa tehtäisiin syyttämättäjättämispäätös.

Poliisi epäilee Jaskaria parituksesta, neljästä laittomasta uhkauksesta ja kolmesta pahoinpitelystä vuosina 2004 - 2006. Esitutkinta-aineisto on parhaillaan syyteharkinnassa.

Lähde: YLE

Nato-jäsenyyden vastustus pysynyt ennallaan

Kansalaisten näkemykset Suomen Nato-jäsenyydestä ovat pysyneet ennallaan. Aiempaa useampi toivoisi puolustusvoimille lisää rahaa.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan TNS Gallupilla teettämässä tutkimuksessa Natoon pyrkimistä kannattaa viime vuoden tapaan noin neljäsosa väestöstä, ja vastustajia on 65 prosenttia.

Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista sen sijaan vastusti aiempaa useampi. Vastustajia oli nyt 44 prosenttia vastanneista, kun vuosi sitten luku oli 30 prosenttia.
Suomen osallistumisen EU:n nopean toiminnan joukkoihin hyväksyy viime vuoden tapaan noin 70 prosenttia vastanneista. EU:n toivotaan kuitenkin pitäytyvän nykyisissä rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtävissä. EU:n kehittymistä puolustusliitoksi kannattaa vain neljäsosa vastanneista.

Etelä-Libanonin rauhanturvaoperaatiolle suomalaiset antavat vahvan tuen. Vastanneista kolme neljäsosaa suhtautuu asiaan myönteisesti. Suomalaisrauhanturvaajien lähettämisen vastaajat arvioivat olevan hyvä asia sekä alueen turvallisuuden että maamme ulkopolitiikan kannalta.

Usko Suomen puolustuskykyyn sotatilanteessa on tutkimuksen mukaan heikentynyt. Nyt vajaa puolet arvioi, että Suomella olisi hyvät mahdollisuudet puolustautua, kun kaksi vuotta sitten näin katsoi 58 prosenttia vastanneista.

Tutkimuksesta selviää myös, että aiempaa useampi toivoisi puolustusvoimille lisää rahaa. Määrärahojen lisäämistä toivoi 44 prosenttia vastanneista, kun viime vuonna luku oli 31 prosenttia.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimukseen vastasi syys-lokakuussa runsaat tuhat henkilöä.

Lähde: YLE
Juttuun liittyvät tutkimustulokset puolustusministeriön sivuilla

Puolueet yksimielisiä: Viina liian halpaa

Puolueet oikealta vasemmalle ovat yksituumaisia siitä, että alkoholiveroa on nostettava viimeistään ensi vaalikaudella. Oppositio haluaisi, että jo nykyinen hallitus nostaisi veroa vuodenvaihteessa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen korostaa YLE Uutisille, että hallituksen olisi otettava tapahtuneesta kehityksestä opiksi: ”Miksi hallitus on jääräpäinen eikä tunnusta virhearviotaan. Kun väkevien myynti ja väkivaltaiset kuolemat ovat lisääntyneet veronalennuksen jälkeen neljänneksellä, niin nyt pitäisi heti eikä vasta hallituksen vaihtumisen jälkeen korottaa alkoholiveroa. Minäkin äänestin muutama vuosi sitten suuren veroalen puolesta, mutta nyt näen, että se oli virhe”.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen pitää alkoholiveron laskemista kolmanneksella maaliskuussa 2004 nykyisen hallituksen ylivoimaisesti pahimpana mokana. Räsäsen johdolla puolue ja koko oppositio tekivät alkoholista marraskuussa hallitukselle välikysymyksen. Kristillisdemokraatit haluavatkin heti 20 prosentin korotuksen viinaveroon.

SDP:lle ja Keskustalle veronkorotus maistuu vasta vaalien jälkeen

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman sanoo YLE Uutisille, että puolue on valmis alkoholiveron nostamiseen, mutta vasta eduskuntavaalien jälkeen. "Tämä hallitus ei korotusta tee, mutta puolueen eduskuntaryhmä haluaa, että selvitykset tehdään heti. Näin vaalien jälkeinen hallitus voi tehdä heti haluamansa korotukset eikä hallitusneuvotteluissa enää tarvita selvityksiä."

Myös Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen mielestä asia on päätösvaiheessa vasta vaalien jälkeen. Korhonen haluaa silloin alkoholipolitiikkaan täysremonttia. Alkoholiveron nostamisen lisäksi muun muassa rattijuopumusraja pitäisi Korhosen mielestä laskea 0,2 promilleen nykyisen 0,5 promillen sijaan.

Eduskunta ja viinan veroale

Koskenkorva halpeni tuntuvasti maaliskuussa 2004, kun alkoholiveron alennus tuli voimaan. Veron alennuksella pyrittiin estämään etukäteen viinaralli Viroon. Virosta kun tuli saman vuoden vappuna EU-maa ja jäsenyys EU:ssa toi Viron halvat viinat lähes vapaasti suomalaisten ulottuville. Oikeastaan ainoa vaatimus oli ja on, että alkoholilasti tulee omaan käyttöön. Valtiovarainministeriöllä oli myös suuri pelko siitä, että huurteisista saatavat verotulot valuvat Viron, ei Suomen valtiolle.

Hallituksen ja eduskunnan päätös alkoholiveron laskemisesta reippaasti onnistui estämään viinarallin Viroon. Mutta samalla oltiin aivan uudenlaisten ongelmien edessä. Halpa olut ja viina saivat monen suomalaisen pään sekaisin. Alkoholia juotiin kaksi käsin, viikolla ja viikonloppuna.

Lisääntynyt kulutus on nyt siis saanut puolueet takajaloilleen. Äänestäjät eri puolilla Suomea valittavat kansanedustajaehdokkaille, että nykymeno ei saa jatkua. Niinpä vain vajaat kolme vuotta voimassa ollut viina-ale loppunee ensi kesään mennessä.

Lähde: YLE/Vesa Perälampi

Kysely: Luottamus Vanhaseen kasvanut

Luottamus pääministeri Matti Vanhaseen on kasvanut hieman viime keväästä. Sanomalehti Kalevan Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan pääministeriin tyytyväisten osuus on puolessa vuodessa kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä.

Keväällä 55 prosenttia suomalaisista ilmaisi olevansa tyytyväisiä Vanhaseen ja nyt maraskuussa 57 prosenttia.

Kalevan mukaan Vanhasen arvostus on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Paavo Lipposen. Suomalaisten tyytyväisyys Lipposen pääministeriyteen oli parhaimmillaan 42 prosenttia.

Pääministeri Vanhaseen tyytymättömiä oli 13 prosenttia.

Vanhasen suosio on suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sen sijaan Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla häneen ei olla tyytyväisiä.

Koko hallituksen työskentelyyn tyytyväisiä on Kokoomusta kannattavista 45 prosenttia. Sosiaalidemokraateista sen sijaan hallitukseen tyytyväisiä on vain 44 prosenttia. Tyytyväisyys on pudonnut keväästä 14 prosenttiyksikköä.

Ikäluokista eläkeläiset ovat kaikista tyytyväisimpiä hallituksen työskentelyyn. Ammattiryhmistä keskimääräistä tyytyväisimpiä ovat viljelijät ja eläkeläiset. Miehet ovat hieman tyytyväisempiä hallituksen työskentelyyn kuin naiset.

Tutkimusta varten haastateltiin vajaata tuhatta ihmistä 13.-22. marraskuuta. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lähde: YLE

Tuomioja toivoi Putinin suhtautuvan vakavasti murhiin

Ulkoministeri Erkki Tuomioja toivoo, että Venäjän presidentti Vladimir Putin suhtautuu vakavasti viimeaikaisiin, Anna Politkovskajan ja Aleksandr Litvinenkon murhiin.

- Erityisen tärkeää henkirikosten selvittäminen on, jos epäillään poliittisia ja laajempia yhteiskunnallisia kytköksiä, joita ei tietenkään vielä ole osoitettu, Tuomioja sanoi YLEn TV1:n Lauantaiseura-ohjalmassa.

Tuomioja sanoi, että tiedustelupalvelut on laitettava suurennuslasin alle ja samalla muistettava, että niillä tai osilla niistä on taipumusta omavaltaiseen toimintaan, jolla ei ole poliittisen johdon siunausta.

- Toivomuksemme varmasti on, että presidentti Putin itse näkisi ja ymmärtäisi tämän tilanteen vakavuuden ja käyttäisi kaikkia omia voimavarojaan siihen, että todellinen selvyys saadaan. Ei tässä kukaan ole häntä henkilökohtaisesti syyttämässä, eikä ole vielä mitään siihen viittaavaa olemassa, Tuomioja sanoi.

Asian selvittäminen on Tuomiojan mukaan Venäjän omien interessien mukaista.

- Vaikka nämä henkilöt olisivatkin poliittisia vastustajia tai vastenmielisiä, tälläisen selvittäminen on järjestelmän ja demokratian uskottavuuden kannalta on erityisen tärkeää.

Lähde: YLE

Hägglund: Nato-jäsenyys ei ratkaisevan tärkeä

Puolustusvoimien edellinen komentaja Gustav Hägglund ei pidä mahdollista Nato-jäsenyyttä ratkaisevan tärkeänä Suomen turvallisuudelle.

Hägglund sanoi aamulla YLEn Maailmannäyttämöllä-ohjelmassa, että EU-jäsenyys oli tärkein Suomen turvallisuutta lisännyt päätös.

Mahdollisen Nato-jäsenyyden merkitys onkin Hägglundin mielestä vähentynyt vuosi vuodelta. Nato keskittyy kenraalin mukaan nykyisin ennen muuta kaukomailla tapahtuvaan kriisinhallintaan, jolloin Nato-jäsenyys voisi rapauttaa suomalaisten maanpuolustusintoa.

Lähde: YLE

Keskusta kannattaa äänioikeuden ikärajan laskemista

Keskusta kannattaa äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa.

Keskustan puoluevaltuuskunta hyväksyi sunnuntaina lapsia ja nuoria koskevan kannanoton. Sen mukaan 16-vuotiaiden äänestäminen olisi mahdollistettava joissakin kunnissa jo vuoden 2008 kunnallisvaaleissa.

Kokemuksen perusteella arvioitaisiin seuraavalla vaalikaudella äänioikeusikärajan yleistä laskemista 16-vuotiaisiin kunnallisvaaleissa.

Lisäksi Keskusta ehdottaa, että ns. nettidemokratian kehittämisellä voitaisiin lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia.

Lähde: YLE

Äänioikeuden laskeminen kuulostaa tietysti aina "nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseltä", joka on hieno korulause ja kaunis ajatus. Mutta realistisesti ajatellen, kuin moni 16-17 vuotias nuori todella tulisi tätä oikeutta käyttämään? Varsinkin kun kyse on vain paikallisvaaleista, eikä valtakunnallisista. Uskallan väittää, että häviävän pieni osa ko. ikäluokasta. Ja näinollen koko esitys tuntuukin allekirjoittaneesta enemmän nuorten äänien kalastelulta, kuin todelliselta demokratian edistämiseltä.

Vasemmistoliiton Korhonen tukee valtion sähköyhtiötä

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen kannattaa lämpimästi ministeri Mauri Pekkarisen (kesk) ajatusta valtiollisen sähköyhtiön perustamisesta. Korhosen mielestä Pekkarisen olisi myös laajennettava esitystään koskemaan vesivoimaa.

"Vesivoiman irrottaminen ikään kuin uuden yhtiön pesämunaksi on järkevin tapa perustaa ja perustella uutta valtionyhtiötä", Korhonen sanoo sunnuntaisessa kannanotossaan.

Korhonen on samaa mieltä Pekkarisen kanssa siitä, että pohjoismaiden sähkömarkkinat eivät nykyisellään toimi.

"Nyt pitäisi reilusti tunnustaa, että tavallisille kuluttajille sähkö on osa perusturvaa. Siksi yhteiskunnan olisi turvattava sähkönsaanti tasapuolisesti samalla hintatasolla koko maassa."

Korhosen mielestä vesivoima pitäisi irrottaa lähes monopoliasemassa olevan Fortumin hallinnasta ja luovuttaa se uudelle perustettavalle valtionyhtiölle.

Pekkarinen väläytti lauantaina keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa uuden valtionyhtiön perustamista sähkömarkkinoille. Pekkarinen on ärsyyntynyt sähköyhtiöiden kovista hinnankorotuksista. Hänen mukaansa näyttöä tuotantokustannusten noususta ei ole.

Lähde: STT/HS