Vaaliblogi 2007

Ohi on, voitto tuli

2007-03-19T02:23:00.000+02:00

Vaalit ovat vihdoin paketissa, äänet jo laskettu ja Kokoomus otti hienon vaalivoiton. Kyllä nyt kelpaa juhlistaa yllättävänkin hyvää tulosta. Joskus myöhemmin ja paremmalla ajalla ehkä jonkinmoista jälkianalyysiä.

Omat vaalibloggaukseni jäivät vaalien loppusuoran ajalta valitettavasti väliin kun elämä toi tullessaan hieman kriittisempiä hoidettavia asioita. Muutenkin kirjoitus/kommentointiaktiivisuus jäi omalta osaltani alhaisemmaksi kuin mitä oli alunperin tarkoitus. Vielä passiivisempi oli tiimiblogin toinen osapuoli, mutta tämä oli odotettavissakin kun koko kokeilu oli allekirjoittaneen idea. Jatkossa politiikka- ja vaaliaiheiset jutut naputtelen mahdollisesti omaan blogiini, enkä tämmöiseen erilliseen vaaliblogiin.

Vasemmistoliitto: Pääomatulojen verotus progressiiviseksi

2007-01-26T00:53:00.000+02:00

Vasemmistoliitto uudistaisi seuraavalla hallituskaudella vaiheittain verotuksen ja sosiaaliturvan.

Puolue esitteli torstaina oman perusturvamallinsa, jossa palkka- ja pääomatuloja verotettaisiin saman progressiivisen tuloveroasteikon mukaan.

Verotettavan tulon raja nostettaisiin 10 000 euroon vuodessa, eli pienimmät tulot ja sosiaalietuudet tehtäisiin verottomaksi.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Martti Korhosen mukaan veromalli olisi kustannusneutraali. Se korottaisi kaikkein rikkaimpien ja laskisi pienituloisten verotusta.

Sosiaaliturvaa puolue uudistaisi siten, että keskeiset perusturvaetuudet nostettaisiin samalle tasolle, esimerkiksi kansaneläkkeen tasolle, joka on nykyisin noin 520 euroa kuukaudessa.

"Nykyisin esimerkiksi sairauspäiväraha on 380 euroa, ja siitä maksetaan vielä veroa", mainitsi perusturvatyöryhmän puheenjohtaja Sirpa Puhakka.

Perusturva olisi edelleen syyperusteinen. Uudistus maksaisi Korhosen mukaan 500 –700 miljoonaa euroa.

Lähde: HS

Vasemmistoliitolla menee taas kovaa ja toinen toistaan hullumpia ideoita tuntuu riittävän. Uutista onkin kommentoitu varsin ahkerasti ja värikkäästi Hesarin keskustelualueella.

Pahoittelut melkein kahden viikon tauosta postauksissa, olin nimittäin matkoilla ja Suomeen palattuani oli edessä muutto, jonka jälkeen sairastuinkin flunssaan.

Kokoomus arvosteli Vanhasen hallitusta passiivisuudesta Yhdysvaltain-suhteissa

2007-01-12T09:04:00.000+02:00

Suurin oppositiopuolue kokoomus arvosteli torstaina Matti Vanhasen (kesk) hallitusta passiivisuudesta suhteiden hoitamisessa Yhdysvaltoihin.

Kokoomuksen mielestä hallitus hukkasi viime syksynä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella mahdollisuuden tiivistää EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä ja parantaa samalla Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisiä suhteita.

Arvostelu sisältyi puolueen julkistamaan raporttiin Suomen puheenjohtajuuskaudesta. Puheenjohtaja Jyrki Katainen jatkoi kritiikkiä myöhemmin eduskunnan keskustelussa, jossa käsiteltiin EU-johtokautta pääministeri Vanhasen selvitykseen pohjalta.

Kokoomuksen mielestä Suomen olisi ollut mahdollista kehittää USA-suhteitaan esimerkiksi Libanonin kriisin ratkaisemisen yhteydessä. Suomi olisi myös voinut järjestää presidentti George W. Bushille Brysselissä EU:n huippukokouksen yhteydessä samanlaisen illalliskeskustelun, joka järjestettiin Lahdessa Venäjän presidentille Vladimir Putinille.

Kokoomus näpäytti hallitusta huomauttamalla, että Suomen jälkeen EU:ta johtamaan ryhtyneen Saksan liittokansleri Angela Merkel tapasi heti presidentti Bushin.

Suomi ei saanut johtokaudellaan järjestetyksi Yhdysvaltain kanssa ulkoministerikokousta, ei edes puhelinkokousta, Kimmo Sasi (kok) piikitti.

Vanhanen vastasi kokoomuksen kritiikkiin melko tiukkasävyisesti.

Hän huomautti, että talousministerikokous järjestettiin. Epävirallisten huippukokousten ja illallisten järjestämisessä kolmansien maiden kanssa EU puolestaan noudattaa "tiettyä järjestelmällisyyttä".

Yhdysvaltain kanssa huippukokous järjestetään kerran vuodessa. Viimeksi kokous oli Itävallan johtokaudella, ja seuraava on nyt Saksan kaudella. Suomen kaudelle osuivat rytmin mukaan kokoukset Venäjän, Kanadan, Ukrainan ja Kiinan kanssa, Vanhanen opasti.

Suomen ja Yhdysvaltain kahdenkeskisistä suhteista Vanhanen ei sanonut mitään. Myös ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) vaikeni.

Muu oppositio ei yhtynyt kokoomuksen esittämään arvosteluun. Vasemmistoliitto oli jopa täysin eri linjoilla.

Esko-Juhani Tennilä (vas) totesi, että kokoomus suree sitä, ettei presidentti Bush pääsyt EU-illallisille, mutta samaan aikaan monet kokoomuslaiset haluaisivat Suomen presidentin pois EU-illallisilta.

Lähde: HS

Kommentoin tätä viikonlopun aikana mikäli ehdin.

SAK haluaa kuudennen ydinvoimalan hallitusohjelmaan

2007-01-09T00:44:00.000+02:00

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK liputtaa voimakkaasti kuudennen ydinvoimalan puolesta ja haluaisi sen rakentamisen käyntiin mahdollisimman pian.

"Maininta kuudennesta ydinvoimalasta pitäisi saada seuraavan hallituksen ohjelmaan, jolloin rata olisi jo keväällä avoinna toimijoille", sanoi apulaisjohtaja Matti Viialainen maanantaina.

Viialainen puhui Helsingissä tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin 12:n työmarkkinajärjestön yhdessä sorvaamaa lähiajan energiapoliittista ohjelmaa. Sitä ovat olleet tekemässä sekä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Energiateollisuus ET että useat työntekijäliitot.

Uusi ydinvoimala saa tuen kaikilta ohjelmanteossa mukana olleilta tahoilta.

Viialaisen mielestä energiantarve, päästöjen vähentäminen sekä päästökauppalaskun ja sähkön hinnan pitäminen kohtuullisena puoltavat kuudetta ydinvoimalaa.

Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta investoida samanaikaisesti uusiutuviin energiamuotoihin kuten bioenergiaan, veteen, tuuleen ja jätteisiin.

Viialainen piti viimeaikaisia poliittisia kannanottoja sekä Suomessa että Euroopan unionissa rohkaisevina ydinvoiman lisärakentamisen kannalta.

Lähde: HS

Normaalisti en ole SAK:n kanssa samaa mieltä juuri mistään, mutta tästä kuudennen reaktorin rakentamisen sisällyttämisestä jo seuraavaan hallitusohjelmaan ja ylipäätään rakentamisen viivyttelemättömästä aloittamisesta olen täysin samaa mieltä. Joten annetaan SAK:lle täydet pisteet oikeasta kannasta. Se lieneekin sitten ainoa kerta tällä vuosikymmenellä.

Loppukaneettina mainittakoon, että käytin tarkoituksella termiä kuudes reaktori, enkä kuudes ydinvoimala. Tämä lehdistön ja tavallisen kansan käyttämä ydinvoimala-sana on mielestäni harhaanjohtava. Suomessa nimittäin ei ole viides ydinvoimala rakenteilla (ja kuudes alustavasti kaavailtuna). Suomessa on tasan kaksi ydinvoimalaa, Loviisa ja Olkiluoto, joissa molemmissa on kaksi toimivaa yksikköä/reaktoria ja jälkimmäiseen rakenteilla kolmas (kolmannen sukupolven painevesireaktori, EPR).

Liki kaikki puolueet panostavat vaaleissa nettikampanjointiin

2007-01-07T02:46:00.000+02:00

Puolueet käyttävät maaliskuun eduskuntavaaleihin ennätyksellisen paljon rahaa.

Kaikkien puolueiden kampanjabudjetit kasvavat edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna, pitkälti ylimääräisen puoluetuen ansiosta.

Suurin osa euroista kuluu puolueiden mukaan lehti- ja televisiomainontaan kuten aiemmissakin vaaleissa.

Ennen kampanjoidensa alkua puolueet antavat vain osittaisia ja suuntaa-antavia tietoja siitä, mihin ja miten raha käytetään.

Kaikki puolueet kertovat panostavansa aiempaa enemmän kampanjointiin internetissä.

Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen kertoo, että puolue käyttää nettiin kymmenisen prosenttia kampanjabudjetista eli noin 150 000 euroa. Puolueen nettisivut pannaan uusiksi.

"Pyrimme muuttamaan netin käyttöä osallistuvammaksi. Myös liikkuvaa kuvaa tuodaan", Korhonen kuvailee.

Lehtimainontaa keskusta lisää Korhosen mukaan vaaleissa rajusti.

Sdp:n kampanjapäällikkö Vesa Mauriala sanoo, että Sdp aikoo olla maalisvaaleissa netin käytön "ykköspuolue". Puolue satsaa nettiin perinteisillä vaalisivustoilla ja muulla mainonnalla.

Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen uskoo, että vaalien suurimpia yllätyksiä nähdään netissä.

"Uusia innovaatioita mietitään koko ajan. Paljon on kuitenkin jo kokeiltu: blogit ja kiertokirjeet", hän sanoo.

Kristillisdemokraatit kertovat käyttävänsä verkkoviestintään 20 000 euroa.

Lähde: HS

Kommentoin tätäkin juttua hieman myöhemmin paremmalla ajalla.

Gallup: Kokoomuksen politiikan arvostus laskenut viime kesästä

2007-01-03T04:51:00.000+02:00

Kansalaisten arviot kokoomuksen oppositiopolitiikan onnistumisesta näyttäisivät tiukentuneen viime kesäkuusta.

Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan 47 prosenttia kansalaisista antaa kokoomukselle joko melko tai erittäin hyvän arvosanan. Pudotusta kesäkuun lukuihin on kuusi prosenttiyksikköä, mutta tutkimuksen virhemarginaali kannattaa ottaa huomioon.

Puolue sai silti oppositiopuolueista parhaan arvion.

Viime kesäkuussa kokoomuksen politiikan suosio oli huipussaan koko nykyisen oppositiokauden aikana. Kesäkuussa kokoomuksen politiikkaa piti onnistuneena ensi kertaa yli puolet kansasta. Nyt puolue on palannut vuoden takaisiin lukemiin. Kaksi viidestä antaa kokoomuksen politiikalle melko tai erittäin huonon arvosanan.

Kesäkuun ja joulukuun kyselyiden välissä kokoomuksen puoluesihteeri Harri Jaskari joutui eroamaan yksityiselämänsä sotkujen vuoksi, puolue aloitti vaalikampanjansa ja pankinjohtaja Sauli Niinistö ilmoitti lähtevänsä sittenkin ehdolle eduskuntavaaleissa.

Kolmesta kyselyyn otetusta puolueesta kehnoimmat arviot saa vasemmistoliitto. Vain joka neljäs (26 prosenttia) antaa vasemmistoliiton politiikalle hyvän arvosanan, huonon arvosanan yli puolet, 54 prosenttia vastaajista.

Samaan aikaan huonojen arvosanojen osuus on vasemmistoliitolla laskenut kesäkuusta seitsemän prosenttiyksikköä. Siirtymää on ollut epätietoisiin.

Vihreiden politiikan arvioinnissa suuntaus on samantyyppinen kuin vasemmistoliitollakin: hyvien arvosanojen osuus on ennallaan, huonojen osuus laskenut, epätietoisten osuus kasvanut.

Neljä kymmenestä pitää vihreiden politiikkaa hyvänä, 44 prosenttia huonona.

Kokoomuksen kannattajien käsitys omasta puolueestaan on syksyn aikana parantunut. Puolueen kannattajista 81 prosenttia pitää politiikkaa onnistuneena. Vihreiden kannattajistakin kolme neljästä pitää oman puolueen politiikkaa hyvänä, mutta vasemmistoliitolla alle joka toinen.

Lähde: HS/Gallup

Yllä lainattu Helsingin Sanomien artikkeli oli otsikoitu "Kokoomuksen politiikan arvostus laskenut", mikä edustaa kyllä aika tarkoitusperäistä otsikointia. Hesarin on ilmeisesti pakko edustaa sosiaalidemokraattien linjaa tilanteesta ja faktoista riippumatta. Pääasia että päästään naljailemaan Kokoomukselle.

Kun vertailukohtana tuoreimmalle mielipidemittaukselle oli viime kesän korkeahkon kannatuksen ajankohta, niin voidaan sanoa että "kannatus on laskenut", mikä teknisesti pitääkin paikkansa, mutta kokonaiskuvan saavuttamiseksi pitäisi tietysti verrata paljon suurempaa ja pitkäaikaisempaa trendiä. Mikäli tämän tarjoama kuvaaja ei ole kaivatun poliittisen agendan mukainen, eli tarpeeksi negatiivinen, niin täytyy tyytyä valitsemaan lyhytaikainen puolen vuoden ajanjakso, joka tarjoaa laskevan trendin.

Näin helposti saadaan luotua otsikko, jonka nähdessään moni Helsingin Sanomia tilaava sosiaalidemokraatti voi nukkua yönsä paremmin, sillä onhan maailma taas vähän parempi paikka elää kun kerran Kokoomuksen politiikan arvostuskin on laskussa. Artikkelin otsikoksi olisi voinut laittaa myös lauseen "Kokoomus sai oppositiopuolueista parhaan arvion" (tai vaihtoehtoisesti "Kokoomuslaiset pääosin tyytyväisiä puolueeseensa"), joka olisi tarjonnut tarkemman kuvan Gallupin tekemän mielipidemittauksen tuloksista kuin nyt käytetty. Mutta sehän olisi ollut ristiriidassa HS:n agendan kanssa.

Ps. Toivotan vielä hieman jälkijättöisesti hyvää uutta vuotta kaikille.

Gallup: Kansan mielestä hallitus on melko hyvä

2006-12-29T06:09:00.000+02:00

Melko hyvä hallitus. Näin voisi kiteyttää Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän kyselyn tuloksen.

Tutkimuksen mukaan kansalaisista 71 prosenttia antaa hallitukselle melko hyvän arvosanan, 2 prosenttia erittäin hyvän. Melko tai erittäin huonon arvosanan antaa joka viides.

Matti Vanhasen (kesk) hallituksen suosio on jäpittänyt samalla tasolla koko ajan. Selvästi huonompia arvioita keskustajohtoinen punamultahallitus sai vain, kun pääministerinä oli Anneli Jäätteenmäki (kesk).

Suosionsa huipulla Vanhasen hallitus oli joulukuussa 2004, mutta siitä pudotusta on tullut vain karvan verran.

Keskustan ja Sdp:n kannattajat antavat luonnollisesti parhaat arvosanat hallituksen toimista: keskustan kannattajista 87 prosenttia ja Sdp:n kannattajista 86 prosenttia antaa melko tai erittäin hyvän arvosanan.

Oppositiokin on kohtalaisen tyytyväinen hallitukseen. Kokoomuksen kannattajista peräti 75 prosenttia antaa melko tai erittäin hyvän arvosanan, vihreiden kannattajistakin 64 prosenttia.

Tyytymättömimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat. Heistä yli puolet antaa hallitukselle melko tai erittäin huonon arvosanan.

Pääministeri Matti Vanhasen henkilökohtainen suosio on hivenen suurempi kuin koko hallituksen. Neljä viidestä (79 prosenttia) antaa hänelle melko tai erittäin hyvän arvosanan.

Päähallituspuolueet saavat lähestulkoon yhtä hyvän arvostelun.

Kansalaisista 64 prosenttia antaa keskustalle ja 59 prosenttia Sdp:lle melko tai erittäin hyvän arvosanan onnistumisesta hallituksessa.

Lähde: HS/Gallup

Tuomioja: USA-suhteiden kritiikki sisäpolitiikkaa

2006-12-24T07:21:00.000+02:00

Ulkoministeri Erkki Tuomioja tyrmää väitteet, että hänen henkilönsä aiheuttaisi ongelmia Suomen ja Yhdysvaltain suhteille.

Helsingin Sanomien haastattelema Tuomioja näkee tällaisissa väitteissä sisäpolitiikkaa. Hän mainitsee erikseen väitteiden lähteenä Nato-jäsenyyden kannattajat.

Arvostelijoiden mukaan ulkoministerin ja presidentti Halosen Yhdysvaltoja kohtaan esittämä kritiikki on suututtanut Washingtonin. Tuomiojan mukaan Suomi ei ole ottanut sen voimakkaammin kantaa kuin muutkaan EU-maat.

Tuomiojan leimaa vääriksi myös Ilta-Sanomien päätoimittajan Timo J. Anttilan tiedot. Anttila kirjoitti torstaina kolumnissaan, että Tuomioja on aina ollut punainen vaate amerikkalaisille.

YK:n johtoa äskettäin tavannut Tuomioja uskoo YK:n ja monenkeskisen politiikan arvostuksen kasvaneen Yhdysvaltain silmissä.

Lähde: YLE

Kommentoin tätä myöhemmin paremmalla ajalla. Näin kyseessä olevan Ilta-Sanomien jutun lentokoneessa vieressäni istuneella henkilöllä, mutten sitä valitettavasti itse lukenut, joten en osaa kommentoida kuinka lähelle totuutta (ja mahdollisesti arkaan paikkaan) Ilta-Sanomat osui.

Ei liene kuitenkaan kenellekään politiikkaa seuraavalle mikään uutinen, että Tuomioja ei ole suosittu henkilö Yhdysvaltain ulkoministeriössä ja Valkoisessa talossa, ja että hänen politiikkansa on varsin kaukana transatlanttisten suhteiden ja yhteistyön kehittämisestä/syventämisestä. Joten todellinen kysymys ei ole niinkään onko Tuomioja ongelma Suomen ja Yhdysvaltain suhteille, vaan kuinka suuressa määrin hän on ongelma.

Ps. Hyvää joulua kaikille!

Niinistö: Suomen turvallisuuspolitiikka kapea-alaista

2006-12-23T19:19:00.000+02:00

Suomalainen turvallisuuspoliittinen ajattelu on jättänyt huomiotta Venäjän taloudellisen mahdin, Niinistö sanoo Kauppalehden Presso-liitteessä.

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja ottaa esimerkin Kiinasta, joka on käyttänyt talouskasvunsa tuottoja ostaakseen Yhdysvaltalaisia vaihtovelkakirjoja. Maa hankkiutuu velkojan asemaan.

- Kyse on siitä, että Kiinassa ymmärretään raha vallankäytön välineeksi, Niinistö sanoo.

Hän muistuttaa, että toinen nouseva talous on Venäjä, jolla on enemmän valuuttareserviä kuin kaikilla EU-mailla yhteensä. Venäjä on kuitenkin pitänyt vielä matalaa profiilia.

Niinistö sanoo, että Suomen nauttima talouskasvu johtuu puhtaasti maailmantalouden suhdanteista. Hän arvostelee valtiovarainministeri Heinäluomaa (sd.), joka on patistanut tulevaa hallitusta varautumaan laskusuhdanteeseen. Niinistön mukaan Heinäluoma myöntää näin, että nykyinen, noususuhdanteen aikainen hallitus on laiminlyönyt tehtäviään.

Lähde: YLE

Kokoomus ja SDP nokittelevat toisiaan

2006-12-18T05:31:00.001+02:00

Kokoomuksen ja SDP:n puheenjohtajat vaativat toisiltaan selkeitä ulkopoliittisia linjauksia ja Nato-kantoja. SDP:n Eero Heinäluoma syyttää kokoomusta kiertelystä ja vaatii selkeää kantaa Natosta jo ennen vaaleja. Kokoomuksen Jyrki Katainen vastaa Heinäluomalle ja huomauttaa, ettei SDP ole yksimielinen edes Nato-kannassaan.

SDP:n Eero Heinäluoma toivoo kokoomuksen ilmoittavan suoraan, aikooko se ajaa Nato-jäsenyyttä ensi vaalikaudella päätettäväksi asiaksi.

Näin kansalaisilla olisi mahdollisuus ottaa kantaa asiaan, Heinäluoma sanoo Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa.

Valtiovarainministerin mukaan kokoomus irtautui puoluekokouksessaan puolustuspoliittisesta selonteosta päättämällä kannattaa Naton jäsenyyttä. SDP ja keskusta ovat ottaneet selonteon mukaisen linjan, jonka mukaan Nato-jäsenyys on mahdollinen.

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaan Sauli Niinistön mielestä Euroopan unionin perustuslaillisen sopimuksen hyväksyminen on sitoumus ryhtymisestä sotilasliittoon. Heinäluoma kuitenkin muistuttaa, ettei EU ole sotilasliitto eivätkä uudet sopimuksetkaan tee siitä sellaista.

Hän ei myöskään allekirjoita puhemies Paavo Lipposen (sd) ja puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk) kantaa, jonka mukaan liittoutuminen nousee keskusteluun puolustusmäärärahojen loppuessa. Tähän Heinäluoma huomauttaa, että Naton määrärahasuositukset ovat suurempia kuin Suomen puolustusbudjetti.

Kokoomuksen Katainen kaipaa samaa SDP:ltä

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vastaa SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman kritiikkiin.

Katainen huomauttaa, ettei SDP:llä itsellään ole sisäistä yksimielisyyttä Nato-kannasta. Kataisen mukaan myös SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on epäselvä, sillä monet SDP-poliitikot vetävät omia linjojaan.

Keskusta ja SDP eivät kykene käymään Nato-asiasta asiallista keskustelua, vaan sortuvat ihmisten asiattomaan pelotteluun. Hallituspuolueethan ovat ilmoittaneet, ettei Nato-jäsenyyden vaikutuksista ole syytä edes keskustella.

Hallituspuolueet ovat siis luopuneet nykyisessä selonteossa mainitusta Nato-optiosta ilman perusteellista arviota turvallisuusympäristön muutoksista, Katainen moittii.

Katainen sanoo kokoomusväen käyneen asiasta analyyttisen keskustelun puoluekokouksessa. Puolueen kanta on se, että Nato vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.

Nato-jäsenyyden hakeminen kuitenkin edellyttäisi laajaa yhteisymmärrystä kansalaisten, puolueiden ja presidentin kesken. Koska tämä ei ensi vaalikaudella ole saavutettavissa, ei kokoomuskaan pidä Nato-kysymystä ajankohtaisena ensi vaalikaudella eikä aja seuraavaan hallitusohjelmaan
ehdotonta kirjausta Nato-jäsenyydestä.

Lähde: YLE

HS: SDP:n ja keskustan suosio tasan

2006-12-17T18:02:00.000+02:00

Päähallituspuolueiden SDP:n ja keskustan kannatus on käytännössä tasoissa, kertoo Helsingin Sanomat. Demarien kannatus on 23,9 prosenttia, keskustan 23,7 prosenttia.

Lokakuussa tehdystä mittauksesta keskustan suosio oli noussut 0,3 prosenttiyksikköä ja Sdp:n laskenut 0,1 prosenttiyksiköllä.

Puolueiden kannatusero mahtuu tutkimuksen virhemarginaaliin, joka oli liki kaksi prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen kannatus on mittauksen mukaan 21,8 prosenttia.

Vasemmistoliiton kannattajamäärä kasvoi 9,2 prosenttiin. Vihreitä kannatti edelleen 8,8 prosenttia vastanneista.

Suurista puolueista vain kokoomus on jo aloittanut vaalikampanjansa.

Helsingin Sanomat teetti mielipidetutkimuksen Suomen Gallupilla. Puhelinhaastatteluun vastasi 2 363 äänestysikäistä kansalaista.

Lähde: YLE/HS

Suomen Yrittäjät alentaisi irtisanomiskynnystä

2006-12-14T00:38:00.000+02:00

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus alentaisi työntekijän irtisanomiskynnystä. Jos työnantajan työsopimusriski olisi pienempi, yrittäjät työllistäisivät varmuudella nykyistä enemmän, Järventaus sanoo.

Suuresta rakennetyöttömyydestä ei päästä eroon, jollei puututa työsuhdeturvan tasoon, hän toteaa.

Työsuhteen päättäminen on varsinkin pienelle työnantajalle aina äärimmäinen toimi.

Tuotannollisia ja taloudellisia syitä koskevat lomautus- ja irtisanomissäännökset ovat kohdallaan, Järventaus arvioi.

Sitä vastoin, jos työsuhde olisi päätettävä sen johdosta, että henkilö ei suoriudu työtehtävistään, työsuhteen päättäminen on Järventauksen mielestä kohtuuttoman vaikeaa. Oikeuskäytännössä tämä niin sanottu yksilöperusteinen irtisanomissuoja on niin tiukka, että käytännössä työsuhteen päättäminen ilman sanktiouhkaa on Järventauksen mukaan mahdotonta.

Suomen yksilöperusteista irtisanomissuojaa voi luonnehtia yhdeksi tiukimmista, Järventaus katsoo. Se on varsinkin pienyrittäjälle selvä työllistämisen este, toimitusjohtaja Järventaus sanoo.

Lähde: YLE

Vasemmistoliitto haluaa pilkkoa valtionvarainministeriön

2006-12-13T23:59:00.000+02:00

Vasemmistoliitto haluaa jakaa valtionvarainministeriön kahtia virkamiesvallan vähentämiseksi. Puolueen puheenjohtaja Martti Korhonen ehdottaa ministeriön jakamista budjettiministeriöksi ja talouden rakenteellisia kysymyksiä käsitteleväksi talousministeriöksi.

"Valtionvarainministeriössä virkamiesten valta on tällä hetkellä ylikorostunut tavalla, joka on selkeä jäänne 1990-luvun laman aikaisesta sanelupolitiikasta", Korhonen kirjoittaa tiedotteessaan.

Ministeriöiden uusi työnjako vahvistaisi Korhosen mukaan poliittisten päätöksentekijöiden ohjausvaltaa talouspolitiikassa ja virkamiesvallasta voitaisiin näin siirtyä kohti demokraattisempaa budjettipolitiikkaa.

Samalla vasemmistoliitto ehdottaa, että kunta-asiat tulisi keskittää yhteen ministeriöön. Niin ikään myös pakolaisasiat tulisi keskittää yhteen ministeriöön, jonka vasemmistoliiton mielestä tulisi olla työministeriö.

Lähde: STT/HS

Oikeusasiamies: Kirkosta voitava erota sähköpostilla

2006-12-12T01:38:00.000+02:00

Oikeusasiamies toivoo maistraattien hyväksyvän sähköpostilla tulleet ilmoitukset kirkosta eroamisesta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Petri Jääskeläinen mukaan maistraattien pitäisi yhtenäistää käytäntönsä sähköisessä asioinnissa.

Sisäministeriö suositti kaksi vuotta sitten, että maistraattien pitää hyväksyä sähköpostilla tai faksilla tullut kirkosta eroamisilmoitus, jos lähettäjän henkilöyttä tai viestin aitoutta ei ole syytä epäillä.

Apulaisoikeusasiamies on samaa mieltä. Jääskeläinen kuitenkin muistuttaa, että ilmoituksen aitouden varmistaminen on tärkeää, sillä uskonnollisesta yhdyskunnasta eroaminen on yksilölle merkittävä asia.

Kaikkiaan 20 Suomen 31 maistraatista hyväksyy jo nyt kansalaisten sähköisesti tekemät ilmoitukset kirkosta eroamisesta. Vain neljä maistraattia kieltäytyy kokonaan vastaanottamasta sähköpostilla tulleita eroilmoituksia, jos niistä uupuu sähköinen allekirjoitus tai lähettäjää ei muuten ole tunnistettavissa.

Apulaisoikeusasiamies käsitteli Vapaa-ajattelijain liiton kantelua Helsingin maistraatin menettelystä.

Lähde: STT/HS

Pisteet oikeusasiamiehelle asettumisesta valtakunnallisen käytännön luomisen kannalle. Kaksi kolmasosaa on ihan hyvä määrä, mutta toivottavaa toki olisi, että käytäntö olisi yhtenäinen ja että kaikkien maistraattien täytyisi hyväksyä sähköpostilla lähetetty eroanomus.

Tähän uskonnonvapaus-aiheeseen liittyi myös viime kuun puolella julkaistu kirjoitus Norjan kirkko haluaa erota valtiosta.

Heinäluoma pettyi globalisaatioraporttiin

2006-12-12T01:21:00.000+02:00

Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma pitää globalisaatioraporttia pettymyksenä. Hänen mukaansa raportti ei vastaa nykyhallituksen linjauksia, eivätkä ehdotukset kelpaa pohjaksi tulevan hallituksen ohjelmalle.

Raporttiin on otettu vanhoja ja täysin yksipuolisia esityksiä irtisanomissuojan ja eläkkeiden heikentämisestä sekä suurituloisten veronalennuksista, Heinäluoma arvostelee.

"Kaikkia joustoja ei voida laittaa työntekijöiden ja tavallisten ihmisten kannettavaksi", hän sanoo.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) katsoi puolestaan raportin luovutustilaisuudessa, että ns. Tanskan malli voisi käydä Suomeenkin.

"Tanskassa työttömyysturva voi olla parhaimmillaan yli 80 prosenttia viimeisen työsuhteen palkkatasosta ja työvoimapolitiikka on aktiivista. Epäilemättä Tanskan malli omat ominaispiirteemme huomioiden voi olla avain kohti entistä parempaa työllisyyttä myös Suomessa. Voimassa olevan muutosturvan kehittäminen on tässä hyvä vaihtoehto", pääministeri katsoi.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää tuomitsee raportin puheet irtisanomiskynnyksen madaltamisesta. Puheet ovat Mäenpään mukaan käsittämättömiä.

Mäenpään mielestä raportti olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota siihen, miksi Suomeen ei investoida, vaikka mahdollisuudet siihen ovat hyvät. Myös asuntopolitiikkaan olisi pitänyt kiinnittää terävämmin huomio. Nyt "asumiskustannusten kalleus heikentää erityisesti nuorten asemaa ja pahentaa työvoiman kohtaanto-ongelmaa".

Lähde: STT/HS ja YLE

Kerrassaan yllättävää, että Heinäluoma ei ollut talousneuvoston sihteeristön globalisaatiotyöryhmän raportista kovin innoissaan. Ovathan sen ehdottamat linjaukset ja toimenpiteet pahasti ristiriidassa sosiaalidemokraattien vasemman laidan näkemysten kanssa. Voin vain kuvitella, että raportti tyrmättiinkin tässä leirissä jo suoralta kädeltä ja edes tutustumatta tarkemmin sen sisältöön, kun asiasta ei heidän mukaansa voida edes keskustella.

Ilmeisesti demarien leirissä ei anneta paljoakaan painoarvoa talousneuvoston toimille, ikäänkuin siellä tehtäisiin tämänkaltaisia raportteja ja tutkimuksia vain ajankuluksi, eikä siksi, että pyrittäisiin hakemaan poliittisia ratkaisumahdollisuuksia yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseksi. Matti Vanhanen sentään osoitti selvästi avoimempaa mieltä järjestelmään tarvittaville uudistuksille.

Tässähän voisi olla yksi vaaliteema lisää Kokoomukselle. Eli viitattaisiin kyseiseen raporttiin, nykyisen hallituksen allergisuuteen uudistuksille ja vaikka luvattaisiin sisällyttää joitakin raportissa esille tulleita ehdotuksia seuraavaan hallitusohjelmaan. Any takers?

Globalisaatioryhmän raportti: Irtisanominen helpommaksi

2006-12-11T23:54:00.000+02:00

Talousneuvoston sihteeristön globalisaatiotyöryhmä esittää irtisanomissuojan heikentämistä ja palkkojen määräämistä entistä enemmän yritystasolla.

Tänään pääministeri Matti Vanhaselle (kesk) luovutetun raportin mukaan globalisaation vaikutusten vuoksi on yhä vaikeampaa ylläpitää palkkarakenteita, jotka eivät kohtuullisesti heijasta työn tuottavuutta. Työryhmän mukaan tämä edellyttää paikallisen sopimisen lisäämistä.

Työryhmä olisi myös valmis kehittämään työmarkkinoita niin sanotun Tanskan mallin suuntaan. Tämä tarkoittaisi irtisanomissuojan heikentämistä mutta työttömyysturvan vahvistamista.

Alivaltiosihteeri Vesa Vihriälän johdolla valmistellussa raportissa tarjotaan yhtenä vaihtoehtona nuoriin työntekijöihin sovellettavaa mallia, jossa heikennettyä työsuhdeturvaa tasapainotettaisiin tehostetuilla koulutus- ja työllistämistoimilla ja korotetulla työttömyysturvalla.

Tätä perustellaan sillä, että työnantaja joutuu ottamaan riskin palkatessaan työntekijän, jolla on vain vähän työkokemusta. Myös nuorten pitkäaikaistyöttömyyden riski on suurempi ongelma kuin vanhempien työntekijöiden.

Koulutuspuolelle työryhmä tarjoaa yliopistojärjestelmän tehostamista.

Lukukausimaksujakaan ei ole syytä pitää tabuna, kunhan esimerkiksi voucher-järjestelmällä huolehditaan siitä, että opiskelijoilla on kotitaustastaan riippumatta mahdollisuudet kaiken tasoiseen opiskeluun.

Raportissa kyseenalaistetaan myös yleissivistävän koulutuksen kyky painottaa riittävästi sosiaalisia interaktiotaitoja, matemaattista päättelykykyä ja oppimisosaamista. Sekava aikuiskoulutusjärjestelmä pitäisi remontoida ja huippuosaajia haalia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Lähde: STT/HS

Kommentoin tätä hieman myöhemmin paremmalla ajalla.

Sauli Niinistö lähteekin Kokoomuksen ehdokkaaksi

2006-12-01T21:58:00.000+02:00

Kokoomuksen entinen puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Sauli Niinistö lähtee eduskuntavaaleihin. YLE Uutisten tietojen mukaan ehdokkuus julkistetaan tiedotustilaisuudessa ensi viikolla.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on aiemmin arvellut, että Niinistön ehdokkuus toisi puolueelle Uudeltamaalta yhdestä kahteen lisäpaikkaa. Edellisen kerran Niinistö oli ehdolla eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä vuonna 1999. Tuolloin hän oli koko maan äänikuningas.

Lähde: YLE & Suomen Kuvalehti

Norjan kirkko haluaa erota valtiosta

2006-11-30T16:29:00.000+02:00

Norjan luterilainen kirkko haluaa erota valtiosta. Norjan luterilaisen kirkon kirkolliskokous on päättänyt esittää, että maininta valtionkirkosta poistettaisiin Norjan perustuslaista. Kirkon asioista päättäisi esityksen mukaan tulevaisuudessa kirkolliskokous hallituksen ja kuninkaan sijaan.

Norjan kirkollisneuvoston johtajan Jens Petter Johnsenin mukaan päätös on historiallinen.

"Tärkeää on ihmisen ja kirkon suhde, ei kirkon ja valtion", Johnsen sanoi kirkon tiedotuskeskuksen mukaan.

Muutoksia ei kuitenkaan ole luvassa aivan heti. Norjan hallituksen raportin odotetaan valmistuvan vuonna 2008. Mahdolliset perustuslakimuutokset tullevat voimaan aikaisintaan vuonna 2013.

Lähde: STT/HS

Vuoden 2000 tammikuussa tapahtunutta Ruotsin kirkon erottamista valtiosta voitaneen pitää historiallisena tapahtumana, varsinkin kun ottaa huomioon kuinka monta sataa vuotta kirkko ja valtio ovat olleet yhtä. Valtionkirkon asema ja perinne on ollut kaikkialla Pohjoismaissa valitettavan vahva aivan liian pitkään. Nyt kuitenkin konservatiivisuuden trendi saattaisi vihdoin olevan kääntymässä myös kylmässä pohjolassa, olettaen että artikkelissa esitetty ajatus Norjan valtion ja kirkon erottamisesta todella toteutuu.

Mikäli näin käy, niin edessä saattaisi olla Suomellakin oiva hetki pohtia omaa valtion ja kirkon suhdettamme. Monissa asioissa täällä Suomessa kuitenkin mennään yhä länsinaapuri(e)n perässä kun ei itse uskalleta näyttää esimerkkiä, vaikka joissain asioissa roolit ovat tietysti päinvastaisetkin, kuten esimerkiksi Euron kohdalla. Itse olen aina ollut vakaasti valtion ja kirkon erottamisen kannalla. Vaikka en olisikaan ateisti vaan yhä evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, niin en periaatetasolla voisi hyväksyä luterilaisen kirkon näkemyksen ja automaattisen varainkeruun (kirkollisveron muodossa) pakottamista siitä ei-kiinnostuneille osapuolille.

Täydellistä vääryyttä Suomen nykymuotoisessa järjestelmässä edustaa mm. se, että juridiset henkilöt, kuten yhtiöt, eivät voi kirkosta erota yksityisten henkilöiden tapaan. Eli kuka tahansa joka perustaa yhtiön joutuu tukemaan Suomen valtionkirkkoa sillä yhdellä prosentilla yhtiön liikevoitosta, halusi sitä tai ei. Ja tässä onkin yksi Suomen uskonnolliseen vapauteen, tai pikemminkin sen puutteeseen, liittyvistä ongelmista.

Toinen ongelma on se, että kirkollisveroa kerätään automaationa ja jotta sitä ei joutuisi maksamaan täytyy itse ryhtyä aktiivisiin toimiin, eli erota kirkosta. Tähän tietysti poikkeuksena tilanne, jossa lasta ei ole kastettu tai kirkon jäseneksi liitetty jo pienestä pitäen. Mutta koska lain mukaan lapsi kuuluu automaattisesti äidin uskontokuntaan ja suurin osa äideistä on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä (koska eivät siitä ole erinäisistä syistä eronneet, huiman yleisestä tapakristillisyydestä huolimatta), järjestelmän nerokkaan automaattinen varainkeruujärjestelmä toimii kuin sveitsiläinen kello.

Asia olisi eri mikäli jokainen veroa maksava kirkon jäsen olisi itse toiminut aktiivisesti liittymällä kirkkoon ja näin selvästi ilmaissut halunsa maksaa kirkollisveroa. Ongelma on nimenomaan se, että oletustilanne on, että jokainen kuuluu kirkkoon ja siten joutuu kirkollisveroa maksamaan. Kirkosta eroamisellekin kun tuntuu yhä olevan kohtuullisen korkea kynnys, joko sosiaalisen yhteisön luomien paineiden takia tai yksinkertaisesti sen takia, että yksilö ei ole ottanut selvää miten se tehdään saatika sitten saanut eroamisilmoitusta täytetyksi ja lähetetyksi.

Elokuussa 2003 uusiutunut uskonnonvapauslaki sentään helpotti ja nopeutti tätä prosessia. Se teki kirkosta eroamisesta puhtaasti ilmoitusasian, joka hoituu postilla eikä vaadi fyysistä käyntiä kirkonherran virastoon. Siinä ei myöskään ole enää minkäänlaista "harkinta-aikaa", eli ero astuu voimaan välittömästi kun ilmoitus on vastaanotetttu. Tämä uudistus oli ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, mutta se ei ollut lainkaan riittävä ja Evankelis-luterilaisen kirkon erityisasema säilyi.

Suomessa ei siis ole todellista uskonnonvapautta, kuten esimerkiksi Ruotsissa tai Yhdysvalloissa, niin kauan kuin useat tahot (yksilöt tai yritykset) joutuvat tahtomattaan subventoimaan yhden uskonnollisen tahon toimintaa. Rukoilkaamme, että tähän saadaan vielä muutos jonakin kauniina päivänä kun kotimaiset päättäjät heräävät haistelemaan yleispohjoismaisia tuulia myös uskonasioiden osalta.

Mielenkiintoista tässä uutisessa on mielestäni se, että Norjassa aloitteentekijä on nimenomaan kirkko, tai tarkemmin sanottuna Norjan luterilaisen kirkon kirkolliskokous, eikä esimerkiksi poliitikot tai valtion virkamiehet. Toivoisin myös kovasti, että Suomestakin löytyisi yhtä fiksuja kirkonmiehiä kuin tämä Norjan kirkollisneuvoston johtaja Jens Petter Johnsen, jonka erinomaisen lausahduksen toistan vielä tässä lopuksi, koska se kiteyttää omankin näkemykseni niin hienosti: "Tärkeää on ihmisen ja kirkon suhde, ei kirkon ja valtion". Aamen.

Katainen sanoo kyllä NRF-joukoille, Vanhanen ei

2006-11-29T21:20:00.000+02:00

Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan Suomen ja Naton suhde ei muuttuisi, jos Suomi osallistuisi Naton nopean toiminnan joukkoihin.

Hänen mukaansa NRF-joukot olisi vain yksi uusi kriisinhallinnan toimintakenttä suomalaisille.

"Suomalaisista kriisinhallintajoukoista on jo nyt 80 prosenttia Naton johtamissa operaatioissa", Katainen sanoo. NRF-joukot olisi hänen mukaansa vain yksi uusi kriisinhallinnan toimintakenttä suomalaisille.

"Kyse on lähinnä rahasta, onko Suomella mahdollista resursoida uusia kriisinhallintaoperaatioita", Katainen sanoo.

Pääministeri Matti Vanhanen haluaa Suomen keskittyvän EU:n nopean toiminnan joukkoihin. "Haemme nyt kokemusta EU:n kautta", Vanhanen sanoo.

Nato on päättänyt ottaa rauhankumppanimaat NRF-joukkojen operaatioihinsa tietyin ehdoin. Arvioiden mukaan Suomi täyttäisi ehdot.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen haluaa asiasta perusteellisen poliittisen keskustelun.

"Ei pidä hätiköidä. Ymmärtääkseni Nato antaa kosolti aikaa kumppanimaille miettiä asiaa", Kääriäinen sanoo.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd) mielestä Suomen olisi hyvä keskittyä EU:n nopean toiminnan joukkoihin, joissa Suomella alkaa pian ensimmäinen päivystysvuoro.

Jaakonsaari sanoo, ettei hän vastusta periaatteellisesti NRF:ään osallistumista, mutta kaipaa niistä lisää tietoa.

"Työnjako EU:n nopean toiminnan joukkojen ja NRF-joukkojen välillä on minulle vielä epäselvä."

Hänen mukaansa on myös pohdittava, onko Suomella resursseja osallistua NRF-joukkoihin EU:n nopean toiminnan joukkojen lisäksi.

Hallitus ja presidentti linjasivat vastikään, että Suomi voi osallistua NRF-harjoituksiin. Presidentti Tarja Halonen sanoi marraskuun puolivälissä Jyväskylässä, ettei Suomi voi sitoutua osallistumaan NRF-joukkoihin.

Lähde: HS

Nato pyytää Suomen mukaan nopean toiminnan joukkoihin

2006-11-29T21:01:00.000+02:00

Suomi pääsisi halutessaan mukaan Naton nopean toiminnan joukkoihin. Nato on päättänyt kutsua rauhankumppanimaat tietyin ehdoin NRF-joukkojen harjoituksiin ja operaatioihin.

Maiden tarjoamien joukkojen on täytettävä Naton asettamat kriteerit. Ehtojen mukaan rauhankumppanimaiden täytyy olla halukkaita ja kyvykkäitä yhteistyöhön eli maiden tarjoamien joukkojen pitää täyttää Naton asettamat kriteerit.

Nato kelpuuttaisi Suomen kansainvälisen koulutuksen saaneet joukot NRF-operaatioihin. Arvioiden mukaan paristakymmenestä rauhankumppanimaista myös Ruotsin ja Itävallan joukot kelpaisivat.

Rauhankumppanit eivät pääsisi operaatioihin, joissa puolustetaan Naton jäsenmaan turvallisuutta eli peruskirjan viidennen artiklan mukaiseen toimintaan.

Suomessa hallitus ja presidentti ovat linjanneet, että Suomi on valmis osallistumaan NRF-joukkojen harjoituksiin. Joukkojen osallistumisesta valmiustilaan ei sen sijaan ole päätetty. Valmiustila tarkoittaa päivystysvuoroa, josta joukot tarvittaessa lähtevät operaatioihin.

Jos Suomi päättäisi osallistua valmiustilaan, suomalaisten sotilaiden lähettämisestä jokaiseen operaatioon päätettäisiin vielä erikseen. Päätöksen tekisi kriisinhallintalain mukaisesti presidentti valtioneuvoston esityksestä, kuten EU:n nopean toiminnan joukkojen operaatioihin lähtemisestä.

NRF-joukot on tarkoitettu puuttumaan kriiseihin eri puolilla maailmaa. Joukoissa on 19 000 sotilasta lähinnä Euroopasta. Naton tavoite on nostaa vahvuus 25 000 sotilaaseen.

Lähde: HS

Kokoomus toisi Suomeen hoitajia Filippiineiltä

2006-11-29T21:00:00.000+02:00

Kokoomuksen mielestä Suomessa kannattaisi harkita terveydenhoitoalan ammattilaisten tuomista Filippiineiltä ja heidän kouluttamistaan ensin heidän kotimaassaan.

Ehdotus sisältyy kokoomuksen tiistaina julkistamaan raporttiin, jossa pohditaan erilaisia keinoja ns. työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.

Raportissa kerrotaan, että Japani, Italia, Norja ja Espanja ovat aloittaneet eriasteisen yhteistyön Filippiinien kanssa oman hoitajapulansa paikkaamiseksi. Noin 90 miljoonan asukkaan Filippiinit on yksi suurimpia sairaanhoitajien kouluttajia maailmassa. Monet Filippiineillä koulutetut hoitajat päätyvät työhön muihin maihin.

Raportissa ehdotetaan, että Filippiineille perustettaisiin terveyden- ja sosiaalihuollon koulutuskeskus, jossa opetettaisiin myös suomen kieltä ja jossa filippiiniläiset voisivat suorittaa perushoitajan tutkinnon ennen Suomeen tuloa.

Mallia ideaansa kokoomus on ottanut Norjasta. Filippiineillä on tarjolla osittain Norjan tarpeisiin räätälöityä koulutusta, ja Norja vastaa osittain koulutuksen kustannuksista.

Kokoomus haluaisi myös houkutella Suomesta muualle työhön muuttaneita hoitoalan ammattilaisia. Puolueen mielestä paluumuuttoa kannattaisi tukea maksamalla palaajille harkinnanvaraista ja enintään tuhannen euron suuruista muuttoavustusta.

EU-maiden ulkopuolelta Suomeen tulevien sopivien muuttajien löytämiseksi kokoomus ehdottaa erityisen pisteytysjärjestelmän kokeilemista. Malli siihen on löydetty Kanadasta, ja siinä Suomeen pyrkivä saisi pisteitä koulutuksen, kielitaidon, työkokemuksen, iän ja mahdollisesti jo tiedossa olevan työpaikan sekä sopeutuvuuden perusteella.

Lähde: STT/HS

Katainen hyväksyisikin Jaskarin paluun

2006-11-28T14:21:00.000+02:00

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen pitää sittenkin entisen puoluesihteerin Harri Jaskarin paluuta puolueen huipulle mahdollisena tulevaisuudessa.

Savon Sanomien haastattelema Katainen ei sulje pois puoluesihteerinkään tehtäviä. Hän kuitenkin korostaa, että Jaskarilla ei ole asiaa puolueen johtopaikoille seuraavan vaalikauden aikana.

Viime tiistaina esitutkinnan päätyttyä, Katainen sanoi, että Jaskarin paluu puoluesihteerin tehtävään ei ole mahdollinen, vaikka tapauksessa tehtäisiin syyttämättäjättämispäätös.

Poliisi epäilee Jaskaria parituksesta, neljästä laittomasta uhkauksesta ja kolmesta pahoinpitelystä vuosina 2004 - 2006. Esitutkinta-aineisto on parhaillaan syyteharkinnassa.

Lähde: YLE

Nato-jäsenyyden vastustus pysynyt ennallaan

2006-11-28T14:19:00.000+02:00

Kansalaisten näkemykset Suomen Nato-jäsenyydestä ovat pysyneet ennallaan. Aiempaa useampi toivoisi puolustusvoimille lisää rahaa.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan TNS Gallupilla teettämässä tutkimuksessa Natoon pyrkimistä kannattaa viime vuoden tapaan noin neljäsosa väestöstä, ja vastustajia on 65 prosenttia.

Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista sen sijaan vastusti aiempaa useampi. Vastustajia oli nyt 44 prosenttia vastanneista, kun vuosi sitten luku oli 30 prosenttia.
Suomen osallistumisen EU:n nopean toiminnan joukkoihin hyväksyy viime vuoden tapaan noin 70 prosenttia vastanneista. EU:n toivotaan kuitenkin pitäytyvän nykyisissä rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtävissä. EU:n kehittymistä puolustusliitoksi kannattaa vain neljäsosa vastanneista.

Etelä-Libanonin rauhanturvaoperaatiolle suomalaiset antavat vahvan tuen. Vastanneista kolme neljäsosaa suhtautuu asiaan myönteisesti. Suomalaisrauhanturvaajien lähettämisen vastaajat arvioivat olevan hyvä asia sekä alueen turvallisuuden että maamme ulkopolitiikan kannalta.

Usko Suomen puolustuskykyyn sotatilanteessa on tutkimuksen mukaan heikentynyt. Nyt vajaa puolet arvioi, että Suomella olisi hyvät mahdollisuudet puolustautua, kun kaksi vuotta sitten näin katsoi 58 prosenttia vastanneista.

Tutkimuksesta selviää myös, että aiempaa useampi toivoisi puolustusvoimille lisää rahaa. Määrärahojen lisäämistä toivoi 44 prosenttia vastanneista, kun viime vuonna luku oli 31 prosenttia.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimukseen vastasi syys-lokakuussa runsaat tuhat henkilöä.

Lähde: YLE
Juttuun liittyvät tutkimustulokset puolustusministeriön sivuilla

Puolueet yksimielisiä: Viina liian halpaa

2006-11-27T23:53:00.000+02:00

Puolueet oikealta vasemmalle ovat yksituumaisia siitä, että alkoholiveroa on nostettava viimeistään ensi vaalikaudella. Oppositio haluaisi, että jo nykyinen hallitus nostaisi veroa vuodenvaihteessa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen korostaa YLE Uutisille, että hallituksen olisi otettava tapahtuneesta kehityksestä opiksi: ”Miksi hallitus on jääräpäinen eikä tunnusta virhearviotaan. Kun väkevien myynti ja väkivaltaiset kuolemat ovat lisääntyneet veronalennuksen jälkeen neljänneksellä, niin nyt pitäisi heti eikä vasta hallituksen vaihtumisen jälkeen korottaa alkoholiveroa. Minäkin äänestin muutama vuosi sitten suuren veroalen puolesta, mutta nyt näen, että se oli virhe”.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen pitää alkoholiveron laskemista kolmanneksella maaliskuussa 2004 nykyisen hallituksen ylivoimaisesti pahimpana mokana. Räsäsen johdolla puolue ja koko oppositio tekivät alkoholista marraskuussa hallitukselle välikysymyksen. Kristillisdemokraatit haluavatkin heti 20 prosentin korotuksen viinaveroon.

SDP:lle ja Keskustalle veronkorotus maistuu vasta vaalien jälkeen

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman sanoo YLE Uutisille, että puolue on valmis alkoholiveron nostamiseen, mutta vasta eduskuntavaalien jälkeen. "Tämä hallitus ei korotusta tee, mutta puolueen eduskuntaryhmä haluaa, että selvitykset tehdään heti. Näin vaalien jälkeinen hallitus voi tehdä heti haluamansa korotukset eikä hallitusneuvotteluissa enää tarvita selvityksiä."

Myös Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen mielestä asia on päätösvaiheessa vasta vaalien jälkeen. Korhonen haluaa silloin alkoholipolitiikkaan täysremonttia. Alkoholiveron nostamisen lisäksi muun muassa rattijuopumusraja pitäisi Korhosen mielestä laskea 0,2 promilleen nykyisen 0,5 promillen sijaan.

Eduskunta ja viinan veroale

Koskenkorva halpeni tuntuvasti maaliskuussa 2004, kun alkoholiveron alennus tuli voimaan. Veron alennuksella pyrittiin estämään etukäteen viinaralli Viroon. Virosta kun tuli saman vuoden vappuna EU-maa ja jäsenyys EU:ssa toi Viron halvat viinat lähes vapaasti suomalaisten ulottuville. Oikeastaan ainoa vaatimus oli ja on, että alkoholilasti tulee omaan käyttöön. Valtiovarainministeriöllä oli myös suuri pelko siitä, että huurteisista saatavat verotulot valuvat Viron, ei Suomen valtiolle.

Hallituksen ja eduskunnan päätös alkoholiveron laskemisesta reippaasti onnistui estämään viinarallin Viroon. Mutta samalla oltiin aivan uudenlaisten ongelmien edessä. Halpa olut ja viina saivat monen suomalaisen pään sekaisin. Alkoholia juotiin kaksi käsin, viikolla ja viikonloppuna.

Lisääntynyt kulutus on nyt siis saanut puolueet takajaloilleen. Äänestäjät eri puolilla Suomea valittavat kansanedustajaehdokkaille, että nykymeno ei saa jatkua. Niinpä vain vajaat kolme vuotta voimassa ollut viina-ale loppunee ensi kesään mennessä.

Lähde: YLE/Vesa Perälampi

Kysely: Luottamus Vanhaseen kasvanut

2006-11-27T23:51:00.000+02:00

Luottamus pääministeri Matti Vanhaseen on kasvanut hieman viime keväästä. Sanomalehti Kalevan Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan pääministeriin tyytyväisten osuus on puolessa vuodessa kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä.

Keväällä 55 prosenttia suomalaisista ilmaisi olevansa tyytyväisiä Vanhaseen ja nyt maraskuussa 57 prosenttia.

Kalevan mukaan Vanhasen arvostus on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Paavo Lipposen. Suomalaisten tyytyväisyys Lipposen pääministeriyteen oli parhaimmillaan 42 prosenttia.

Pääministeri Vanhaseen tyytymättömiä oli 13 prosenttia.

Vanhasen suosio on suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sen sijaan Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla häneen ei olla tyytyväisiä.

Koko hallituksen työskentelyyn tyytyväisiä on Kokoomusta kannattavista 45 prosenttia. Sosiaalidemokraateista sen sijaan hallitukseen tyytyväisiä on vain 44 prosenttia. Tyytyväisyys on pudonnut keväästä 14 prosenttiyksikköä.

Ikäluokista eläkeläiset ovat kaikista tyytyväisimpiä hallituksen työskentelyyn. Ammattiryhmistä keskimääräistä tyytyväisimpiä ovat viljelijät ja eläkeläiset. Miehet ovat hieman tyytyväisempiä hallituksen työskentelyyn kuin naiset.

Tutkimusta varten haastateltiin vajaata tuhatta ihmistä 13.-22. marraskuuta. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lähde: YLE

Tuomioja toivoi Putinin suhtautuvan vakavasti murhiin

2006-11-27T23:49:00.000+02:00

Ulkoministeri Erkki Tuomioja toivoo, että Venäjän presidentti Vladimir Putin suhtautuu vakavasti viimeaikaisiin, Anna Politkovskajan ja Aleksandr Litvinenkon murhiin.

- Erityisen tärkeää henkirikosten selvittäminen on, jos epäillään poliittisia ja laajempia yhteiskunnallisia kytköksiä, joita ei tietenkään vielä ole osoitettu, Tuomioja sanoi YLEn TV1:n Lauantaiseura-ohjalmassa.

Tuomioja sanoi, että tiedustelupalvelut on laitettava suurennuslasin alle ja samalla muistettava, että niillä tai osilla niistä on taipumusta omavaltaiseen toimintaan, jolla ei ole poliittisen johdon siunausta.

- Toivomuksemme varmasti on, että presidentti Putin itse näkisi ja ymmärtäisi tämän tilanteen vakavuuden ja käyttäisi kaikkia omia voimavarojaan siihen, että todellinen selvyys saadaan. Ei tässä kukaan ole häntä henkilökohtaisesti syyttämässä, eikä ole vielä mitään siihen viittaavaa olemassa, Tuomioja sanoi.

Asian selvittäminen on Tuomiojan mukaan Venäjän omien interessien mukaista.

- Vaikka nämä henkilöt olisivatkin poliittisia vastustajia tai vastenmielisiä, tälläisen selvittäminen on järjestelmän ja demokratian uskottavuuden kannalta on erityisen tärkeää.

Lähde: YLE

Hägglund: Nato-jäsenyys ei ratkaisevan tärkeä

2006-11-27T23:47:00.000+02:00

Puolustusvoimien edellinen komentaja Gustav Hägglund ei pidä mahdollista Nato-jäsenyyttä ratkaisevan tärkeänä Suomen turvallisuudelle.

Hägglund sanoi aamulla YLEn Maailmannäyttämöllä-ohjelmassa, että EU-jäsenyys oli tärkein Suomen turvallisuutta lisännyt päätös.

Mahdollisen Nato-jäsenyyden merkitys onkin Hägglundin mielestä vähentynyt vuosi vuodelta. Nato keskittyy kenraalin mukaan nykyisin ennen muuta kaukomailla tapahtuvaan kriisinhallintaan, jolloin Nato-jäsenyys voisi rapauttaa suomalaisten maanpuolustusintoa.

Lähde: YLE

Keskusta kannattaa äänioikeuden ikärajan laskemista

2006-11-26T19:08:00.000+02:00

Keskusta kannattaa äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa.

Keskustan puoluevaltuuskunta hyväksyi sunnuntaina lapsia ja nuoria koskevan kannanoton. Sen mukaan 16-vuotiaiden äänestäminen olisi mahdollistettava joissakin kunnissa jo vuoden 2008 kunnallisvaaleissa.

Kokemuksen perusteella arvioitaisiin seuraavalla vaalikaudella äänioikeusikärajan yleistä laskemista 16-vuotiaisiin kunnallisvaaleissa.

Lisäksi Keskusta ehdottaa, että ns. nettidemokratian kehittämisellä voitaisiin lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia.

Lähde: YLE

Äänioikeuden laskeminen kuulostaa tietysti aina "nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseltä", joka on hieno korulause ja kaunis ajatus. Mutta realistisesti ajatellen, kuin moni 16-17 vuotias nuori todella tulisi tätä oikeutta käyttämään? Varsinkin kun kyse on vain paikallisvaaleista, eikä valtakunnallisista. Uskallan väittää, että häviävän pieni osa ko. ikäluokasta. Ja näinollen koko esitys tuntuukin allekirjoittaneesta enemmän nuorten äänien kalastelulta, kuin todelliselta demokratian edistämiseltä.

Vasemmistoliiton Korhonen tukee valtion sähköyhtiötä

2006-11-26T18:36:00.000+02:00

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen kannattaa lämpimästi ministeri Mauri Pekkarisen (kesk) ajatusta valtiollisen sähköyhtiön perustamisesta. Korhosen mielestä Pekkarisen olisi myös laajennettava esitystään koskemaan vesivoimaa.

"Vesivoiman irrottaminen ikään kuin uuden yhtiön pesämunaksi on järkevin tapa perustaa ja perustella uutta valtionyhtiötä", Korhonen sanoo sunnuntaisessa kannanotossaan.

Korhonen on samaa mieltä Pekkarisen kanssa siitä, että pohjoismaiden sähkömarkkinat eivät nykyisellään toimi.

"Nyt pitäisi reilusti tunnustaa, että tavallisille kuluttajille sähkö on osa perusturvaa. Siksi yhteiskunnan olisi turvattava sähkönsaanti tasapuolisesti samalla hintatasolla koko maassa."

Korhosen mielestä vesivoima pitäisi irrottaa lähes monopoliasemassa olevan Fortumin hallinnasta ja luovuttaa se uudelle perustettavalle valtionyhtiölle.

Pekkarinen väläytti lauantaina keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa uuden valtionyhtiön perustamista sähkömarkkinoille. Pekkarinen on ärsyyntynyt sähköyhtiöiden kovista hinnankorotuksista. Hänen mukaansa näyttöä tuotantokustannusten noususta ei ole.

Lähde: STT/HS