Kokoomus ja SDP nokittelevat toisiaan

Kokoomuksen ja SDP:n puheenjohtajat vaativat toisiltaan selkeitä ulkopoliittisia linjauksia ja Nato-kantoja. SDP:n Eero Heinäluoma syyttää kokoomusta kiertelystä ja vaatii selkeää kantaa Natosta jo ennen vaaleja. Kokoomuksen Jyrki Katainen vastaa Heinäluomalle ja huomauttaa, ettei SDP ole yksimielinen edes Nato-kannassaan.

SDP:n Eero Heinäluoma toivoo kokoomuksen ilmoittavan suoraan, aikooko se ajaa Nato-jäsenyyttä ensi vaalikaudella päätettäväksi asiaksi.

Näin kansalaisilla olisi mahdollisuus ottaa kantaa asiaan, Heinäluoma sanoo Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa.

Valtiovarainministerin mukaan kokoomus irtautui puoluekokouksessaan puolustuspoliittisesta selonteosta päättämällä kannattaa Naton jäsenyyttä. SDP ja keskusta ovat ottaneet selonteon mukaisen linjan, jonka mukaan Nato-jäsenyys on mahdollinen.

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaan Sauli Niinistön mielestä Euroopan unionin perustuslaillisen sopimuksen hyväksyminen on sitoumus ryhtymisestä sotilasliittoon. Heinäluoma kuitenkin muistuttaa, ettei EU ole sotilasliitto eivätkä uudet sopimuksetkaan tee siitä sellaista.

Hän ei myöskään allekirjoita puhemies Paavo Lipposen (sd) ja puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk) kantaa, jonka mukaan liittoutuminen nousee keskusteluun puolustusmäärärahojen loppuessa. Tähän Heinäluoma huomauttaa, että Naton määrärahasuositukset ovat suurempia kuin Suomen puolustusbudjetti.

Kokoomuksen Katainen kaipaa samaa SDP:ltä

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vastaa SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman kritiikkiin.

Katainen huomauttaa, ettei SDP:llä itsellään ole sisäistä yksimielisyyttä Nato-kannasta. Kataisen mukaan myös SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on epäselvä, sillä monet SDP-poliitikot vetävät omia linjojaan.

Keskusta ja SDP eivät kykene käymään Nato-asiasta asiallista keskustelua, vaan sortuvat ihmisten asiattomaan pelotteluun. Hallituspuolueethan ovat ilmoittaneet, ettei Nato-jäsenyyden vaikutuksista ole syytä edes keskustella.

Hallituspuolueet ovat siis luopuneet nykyisessä selonteossa mainitusta Nato-optiosta ilman perusteellista arviota turvallisuusympäristön muutoksista, Katainen moittii.

Katainen sanoo kokoomusväen käyneen asiasta analyyttisen keskustelun puoluekokouksessa. Puolueen kanta on se, että Nato vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.

Nato-jäsenyyden hakeminen kuitenkin edellyttäisi laajaa yhteisymmärrystä kansalaisten, puolueiden ja presidentin kesken. Koska tämä ei ensi vaalikaudella ole saavutettavissa, ei kokoomuskaan pidä Nato-kysymystä ajankohtaisena ensi vaalikaudella eikä aja seuraavaan hallitusohjelmaan
ehdotonta kirjausta Nato-jäsenyydestä.

Lähde: YLE

Katainen sanoo kyllä NRF-joukoille, Vanhanen ei

Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan Suomen ja Naton suhde ei muuttuisi, jos Suomi osallistuisi Naton nopean toiminnan joukkoihin.

Hänen mukaansa NRF-joukot olisi vain yksi uusi kriisinhallinnan toimintakenttä suomalaisille.

"Suomalaisista kriisinhallintajoukoista on jo nyt 80 prosenttia Naton johtamissa operaatioissa", Katainen sanoo. NRF-joukot olisi hänen mukaansa vain yksi uusi kriisinhallinnan toimintakenttä suomalaisille.

"Kyse on lähinnä rahasta, onko Suomella mahdollista resursoida uusia kriisinhallintaoperaatioita", Katainen sanoo.

Pääministeri Matti Vanhanen haluaa Suomen keskittyvän EU:n nopean toiminnan joukkoihin. "Haemme nyt kokemusta EU:n kautta", Vanhanen sanoo.

Nato on päättänyt ottaa rauhankumppanimaat NRF-joukkojen operaatioihinsa tietyin ehdoin. Arvioiden mukaan Suomi täyttäisi ehdot.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen haluaa asiasta perusteellisen poliittisen keskustelun.

"Ei pidä hätiköidä. Ymmärtääkseni Nato antaa kosolti aikaa kumppanimaille miettiä asiaa", Kääriäinen sanoo.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd) mielestä Suomen olisi hyvä keskittyä EU:n nopean toiminnan joukkoihin, joissa Suomella alkaa pian ensimmäinen päivystysvuoro.

Jaakonsaari sanoo, ettei hän vastusta periaatteellisesti NRF:ään osallistumista, mutta kaipaa niistä lisää tietoa.

"Työnjako EU:n nopean toiminnan joukkojen ja NRF-joukkojen välillä on minulle vielä epäselvä."

Hänen mukaansa on myös pohdittava, onko Suomella resursseja osallistua NRF-joukkoihin EU:n nopean toiminnan joukkojen lisäksi.

Hallitus ja presidentti linjasivat vastikään, että Suomi voi osallistua NRF-harjoituksiin. Presidentti Tarja Halonen sanoi marraskuun puolivälissä Jyväskylässä, ettei Suomi voi sitoutua osallistumaan NRF-joukkoihin.

Lähde: HS

Katainen hyväksyisikin Jaskarin paluun

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen pitää sittenkin entisen puoluesihteerin Harri Jaskarin paluuta puolueen huipulle mahdollisena tulevaisuudessa.

Savon Sanomien haastattelema Katainen ei sulje pois puoluesihteerinkään tehtäviä. Hän kuitenkin korostaa, että Jaskarilla ei ole asiaa puolueen johtopaikoille seuraavan vaalikauden aikana.

Viime tiistaina esitutkinnan päätyttyä, Katainen sanoi, että Jaskarin paluu puoluesihteerin tehtävään ei ole mahdollinen, vaikka tapauksessa tehtäisiin syyttämättäjättämispäätös.

Poliisi epäilee Jaskaria parituksesta, neljästä laittomasta uhkauksesta ja kolmesta pahoinpitelystä vuosina 2004 - 2006. Esitutkinta-aineisto on parhaillaan syyteharkinnassa.

Lähde: YLE

Puolueet yksimielisiä: Viina liian halpaa

Puolueet oikealta vasemmalle ovat yksituumaisia siitä, että alkoholiveroa on nostettava viimeistään ensi vaalikaudella. Oppositio haluaisi, että jo nykyinen hallitus nostaisi veroa vuodenvaihteessa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen korostaa YLE Uutisille, että hallituksen olisi otettava tapahtuneesta kehityksestä opiksi: ”Miksi hallitus on jääräpäinen eikä tunnusta virhearviotaan. Kun väkevien myynti ja väkivaltaiset kuolemat ovat lisääntyneet veronalennuksen jälkeen neljänneksellä, niin nyt pitäisi heti eikä vasta hallituksen vaihtumisen jälkeen korottaa alkoholiveroa. Minäkin äänestin muutama vuosi sitten suuren veroalen puolesta, mutta nyt näen, että se oli virhe”.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen pitää alkoholiveron laskemista kolmanneksella maaliskuussa 2004 nykyisen hallituksen ylivoimaisesti pahimpana mokana. Räsäsen johdolla puolue ja koko oppositio tekivät alkoholista marraskuussa hallitukselle välikysymyksen. Kristillisdemokraatit haluavatkin heti 20 prosentin korotuksen viinaveroon.

SDP:lle ja Keskustalle veronkorotus maistuu vasta vaalien jälkeen

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman sanoo YLE Uutisille, että puolue on valmis alkoholiveron nostamiseen, mutta vasta eduskuntavaalien jälkeen. "Tämä hallitus ei korotusta tee, mutta puolueen eduskuntaryhmä haluaa, että selvitykset tehdään heti. Näin vaalien jälkeinen hallitus voi tehdä heti haluamansa korotukset eikä hallitusneuvotteluissa enää tarvita selvityksiä."

Myös Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen mielestä asia on päätösvaiheessa vasta vaalien jälkeen. Korhonen haluaa silloin alkoholipolitiikkaan täysremonttia. Alkoholiveron nostamisen lisäksi muun muassa rattijuopumusraja pitäisi Korhosen mielestä laskea 0,2 promilleen nykyisen 0,5 promillen sijaan.

Eduskunta ja viinan veroale

Koskenkorva halpeni tuntuvasti maaliskuussa 2004, kun alkoholiveron alennus tuli voimaan. Veron alennuksella pyrittiin estämään etukäteen viinaralli Viroon. Virosta kun tuli saman vuoden vappuna EU-maa ja jäsenyys EU:ssa toi Viron halvat viinat lähes vapaasti suomalaisten ulottuville. Oikeastaan ainoa vaatimus oli ja on, että alkoholilasti tulee omaan käyttöön. Valtiovarainministeriöllä oli myös suuri pelko siitä, että huurteisista saatavat verotulot valuvat Viron, ei Suomen valtiolle.

Hallituksen ja eduskunnan päätös alkoholiveron laskemisesta reippaasti onnistui estämään viinarallin Viroon. Mutta samalla oltiin aivan uudenlaisten ongelmien edessä. Halpa olut ja viina saivat monen suomalaisen pään sekaisin. Alkoholia juotiin kaksi käsin, viikolla ja viikonloppuna.

Lisääntynyt kulutus on nyt siis saanut puolueet takajaloilleen. Äänestäjät eri puolilla Suomea valittavat kansanedustajaehdokkaille, että nykymeno ei saa jatkua. Niinpä vain vajaat kolme vuotta voimassa ollut viina-ale loppunee ensi kesään mennessä.

Lähde: YLE/Vesa Perälampi