Gallup: Kansan mielestä hallitus on melko hyvä

Melko hyvä hallitus. Näin voisi kiteyttää Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän kyselyn tuloksen.

Tutkimuksen mukaan kansalaisista 71 prosenttia antaa hallitukselle melko hyvän arvosanan, 2 prosenttia erittäin hyvän. Melko tai erittäin huonon arvosanan antaa joka viides.

Matti Vanhasen (kesk) hallituksen suosio on jäpittänyt samalla tasolla koko ajan. Selvästi huonompia arvioita keskustajohtoinen punamultahallitus sai vain, kun pääministerinä oli Anneli Jäätteenmäki (kesk).

Suosionsa huipulla Vanhasen hallitus oli joulukuussa 2004, mutta siitä pudotusta on tullut vain karvan verran.

Keskustan ja Sdp:n kannattajat antavat luonnollisesti parhaat arvosanat hallituksen toimista: keskustan kannattajista 87 prosenttia ja Sdp:n kannattajista 86 prosenttia antaa melko tai erittäin hyvän arvosanan.

Oppositiokin on kohtalaisen tyytyväinen hallitukseen. Kokoomuksen kannattajista peräti 75 prosenttia antaa melko tai erittäin hyvän arvosanan, vihreiden kannattajistakin 64 prosenttia.

Tyytymättömimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat. Heistä yli puolet antaa hallitukselle melko tai erittäin huonon arvosanan.

Pääministeri Matti Vanhasen henkilökohtainen suosio on hivenen suurempi kuin koko hallituksen. Neljä viidestä (79 prosenttia) antaa hänelle melko tai erittäin hyvän arvosanan.

Päähallituspuolueet saavat lähestulkoon yhtä hyvän arvostelun.

Kansalaisista 64 prosenttia antaa keskustalle ja 59 prosenttia Sdp:lle melko tai erittäin hyvän arvosanan onnistumisesta hallituksessa.

Lähde: HS/Gallup

HS: SDP:n ja keskustan suosio tasan

Päähallituspuolueiden SDP:n ja keskustan kannatus on käytännössä tasoissa, kertoo Helsingin Sanomat. Demarien kannatus on 23,9 prosenttia, keskustan 23,7 prosenttia.

Lokakuussa tehdystä mittauksesta keskustan suosio oli noussut 0,3 prosenttiyksikköä ja Sdp:n laskenut 0,1 prosenttiyksiköllä.

Puolueiden kannatusero mahtuu tutkimuksen virhemarginaaliin, joka oli liki kaksi prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen kannatus on mittauksen mukaan 21,8 prosenttia.

Vasemmistoliiton kannattajamäärä kasvoi 9,2 prosenttiin. Vihreitä kannatti edelleen 8,8 prosenttia vastanneista.

Suurista puolueista vain kokoomus on jo aloittanut vaalikampanjansa.

Helsingin Sanomat teetti mielipidetutkimuksen Suomen Gallupilla. Puhelinhaastatteluun vastasi 2 363 äänestysikäistä kansalaista.

Lähde: YLE/HS

Puolueet yksimielisiä: Viina liian halpaa

Puolueet oikealta vasemmalle ovat yksituumaisia siitä, että alkoholiveroa on nostettava viimeistään ensi vaalikaudella. Oppositio haluaisi, että jo nykyinen hallitus nostaisi veroa vuodenvaihteessa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen korostaa YLE Uutisille, että hallituksen olisi otettava tapahtuneesta kehityksestä opiksi: ”Miksi hallitus on jääräpäinen eikä tunnusta virhearviotaan. Kun väkevien myynti ja väkivaltaiset kuolemat ovat lisääntyneet veronalennuksen jälkeen neljänneksellä, niin nyt pitäisi heti eikä vasta hallituksen vaihtumisen jälkeen korottaa alkoholiveroa. Minäkin äänestin muutama vuosi sitten suuren veroalen puolesta, mutta nyt näen, että se oli virhe”.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen pitää alkoholiveron laskemista kolmanneksella maaliskuussa 2004 nykyisen hallituksen ylivoimaisesti pahimpana mokana. Räsäsen johdolla puolue ja koko oppositio tekivät alkoholista marraskuussa hallitukselle välikysymyksen. Kristillisdemokraatit haluavatkin heti 20 prosentin korotuksen viinaveroon.

SDP:lle ja Keskustalle veronkorotus maistuu vasta vaalien jälkeen

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman sanoo YLE Uutisille, että puolue on valmis alkoholiveron nostamiseen, mutta vasta eduskuntavaalien jälkeen. "Tämä hallitus ei korotusta tee, mutta puolueen eduskuntaryhmä haluaa, että selvitykset tehdään heti. Näin vaalien jälkeinen hallitus voi tehdä heti haluamansa korotukset eikä hallitusneuvotteluissa enää tarvita selvityksiä."

Myös Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen mielestä asia on päätösvaiheessa vasta vaalien jälkeen. Korhonen haluaa silloin alkoholipolitiikkaan täysremonttia. Alkoholiveron nostamisen lisäksi muun muassa rattijuopumusraja pitäisi Korhosen mielestä laskea 0,2 promilleen nykyisen 0,5 promillen sijaan.

Eduskunta ja viinan veroale

Koskenkorva halpeni tuntuvasti maaliskuussa 2004, kun alkoholiveron alennus tuli voimaan. Veron alennuksella pyrittiin estämään etukäteen viinaralli Viroon. Virosta kun tuli saman vuoden vappuna EU-maa ja jäsenyys EU:ssa toi Viron halvat viinat lähes vapaasti suomalaisten ulottuville. Oikeastaan ainoa vaatimus oli ja on, että alkoholilasti tulee omaan käyttöön. Valtiovarainministeriöllä oli myös suuri pelko siitä, että huurteisista saatavat verotulot valuvat Viron, ei Suomen valtiolle.

Hallituksen ja eduskunnan päätös alkoholiveron laskemisesta reippaasti onnistui estämään viinarallin Viroon. Mutta samalla oltiin aivan uudenlaisten ongelmien edessä. Halpa olut ja viina saivat monen suomalaisen pään sekaisin. Alkoholia juotiin kaksi käsin, viikolla ja viikonloppuna.

Lisääntynyt kulutus on nyt siis saanut puolueet takajaloilleen. Äänestäjät eri puolilla Suomea valittavat kansanedustajaehdokkaille, että nykymeno ei saa jatkua. Niinpä vain vajaat kolme vuotta voimassa ollut viina-ale loppunee ensi kesään mennessä.

Lähde: YLE/Vesa Perälampi

Keskusta kannattaa äänioikeuden ikärajan laskemista

Keskusta kannattaa äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa.

Keskustan puoluevaltuuskunta hyväksyi sunnuntaina lapsia ja nuoria koskevan kannanoton. Sen mukaan 16-vuotiaiden äänestäminen olisi mahdollistettava joissakin kunnissa jo vuoden 2008 kunnallisvaaleissa.

Kokemuksen perusteella arvioitaisiin seuraavalla vaalikaudella äänioikeusikärajan yleistä laskemista 16-vuotiaisiin kunnallisvaaleissa.

Lisäksi Keskusta ehdottaa, että ns. nettidemokratian kehittämisellä voitaisiin lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia.

Lähde: YLE

Äänioikeuden laskeminen kuulostaa tietysti aina "nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseltä", joka on hieno korulause ja kaunis ajatus. Mutta realistisesti ajatellen, kuin moni 16-17 vuotias nuori todella tulisi tätä oikeutta käyttämään? Varsinkin kun kyse on vain paikallisvaaleista, eikä valtakunnallisista. Uskallan väittää, että häviävän pieni osa ko. ikäluokasta. Ja näinollen koko esitys tuntuukin allekirjoittaneesta enemmän nuorten äänien kalastelulta, kuin todelliselta demokratian edistämiseltä.