Kokoomus arvosteli Vanhasen hallitusta passiivisuudesta Yhdysvaltain-suhteissa

Suurin oppositiopuolue kokoomus arvosteli torstaina Matti Vanhasen (kesk) hallitusta passiivisuudesta suhteiden hoitamisessa Yhdysvaltoihin.

Kokoomuksen mielestä hallitus hukkasi viime syksynä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella mahdollisuuden tiivistää EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä ja parantaa samalla Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisiä suhteita.

Arvostelu sisältyi puolueen julkistamaan raporttiin Suomen puheenjohtajuuskaudesta. Puheenjohtaja Jyrki Katainen jatkoi kritiikkiä myöhemmin eduskunnan keskustelussa, jossa käsiteltiin EU-johtokautta pääministeri Vanhasen selvitykseen pohjalta.

Kokoomuksen mielestä Suomen olisi ollut mahdollista kehittää USA-suhteitaan esimerkiksi Libanonin kriisin ratkaisemisen yhteydessä. Suomi olisi myös voinut järjestää presidentti George W. Bushille Brysselissä EU:n huippukokouksen yhteydessä samanlaisen illalliskeskustelun, joka järjestettiin Lahdessa Venäjän presidentille Vladimir Putinille.

Kokoomus näpäytti hallitusta huomauttamalla, että Suomen jälkeen EU:ta johtamaan ryhtyneen Saksan liittokansleri Angela Merkel tapasi heti presidentti Bushin.

Suomi ei saanut johtokaudellaan järjestetyksi Yhdysvaltain kanssa ulkoministerikokousta, ei edes puhelinkokousta, Kimmo Sasi (kok) piikitti.

Vanhanen vastasi kokoomuksen kritiikkiin melko tiukkasävyisesti.

Hän huomautti, että talousministerikokous järjestettiin. Epävirallisten huippukokousten ja illallisten järjestämisessä kolmansien maiden kanssa EU puolestaan noudattaa "tiettyä järjestelmällisyyttä".

Yhdysvaltain kanssa huippukokous järjestetään kerran vuodessa. Viimeksi kokous oli Itävallan johtokaudella, ja seuraava on nyt Saksan kaudella. Suomen kaudelle osuivat rytmin mukaan kokoukset Venäjän, Kanadan, Ukrainan ja Kiinan kanssa, Vanhanen opasti.

Suomen ja Yhdysvaltain kahdenkeskisistä suhteista Vanhanen ei sanonut mitään. Myös ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) vaikeni.

Muu oppositio ei yhtynyt kokoomuksen esittämään arvosteluun. Vasemmistoliitto oli jopa täysin eri linjoilla.

Esko-Juhani Tennilä (vas) totesi, että kokoomus suree sitä, ettei presidentti Bush pääsyt EU-illallisille, mutta samaan aikaan monet kokoomuslaiset haluaisivat Suomen presidentin pois EU-illallisilta.

Lähde: HS

Kommentoin tätä viikonlopun aikana mikäli ehdin.

Gallup: Kansan mielestä hallitus on melko hyvä

Melko hyvä hallitus. Näin voisi kiteyttää Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän kyselyn tuloksen.

Tutkimuksen mukaan kansalaisista 71 prosenttia antaa hallitukselle melko hyvän arvosanan, 2 prosenttia erittäin hyvän. Melko tai erittäin huonon arvosanan antaa joka viides.

Matti Vanhasen (kesk) hallituksen suosio on jäpittänyt samalla tasolla koko ajan. Selvästi huonompia arvioita keskustajohtoinen punamultahallitus sai vain, kun pääministerinä oli Anneli Jäätteenmäki (kesk).

Suosionsa huipulla Vanhasen hallitus oli joulukuussa 2004, mutta siitä pudotusta on tullut vain karvan verran.

Keskustan ja Sdp:n kannattajat antavat luonnollisesti parhaat arvosanat hallituksen toimista: keskustan kannattajista 87 prosenttia ja Sdp:n kannattajista 86 prosenttia antaa melko tai erittäin hyvän arvosanan.

Oppositiokin on kohtalaisen tyytyväinen hallitukseen. Kokoomuksen kannattajista peräti 75 prosenttia antaa melko tai erittäin hyvän arvosanan, vihreiden kannattajistakin 64 prosenttia.

Tyytymättömimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat. Heistä yli puolet antaa hallitukselle melko tai erittäin huonon arvosanan.

Pääministeri Matti Vanhasen henkilökohtainen suosio on hivenen suurempi kuin koko hallituksen. Neljä viidestä (79 prosenttia) antaa hänelle melko tai erittäin hyvän arvosanan.

Päähallituspuolueet saavat lähestulkoon yhtä hyvän arvostelun.

Kansalaisista 64 prosenttia antaa keskustalle ja 59 prosenttia Sdp:lle melko tai erittäin hyvän arvosanan onnistumisesta hallituksessa.

Lähde: HS/Gallup

Heinäluoma pettyi globalisaatioraporttiin

Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma pitää globalisaatioraporttia pettymyksenä. Hänen mukaansa raportti ei vastaa nykyhallituksen linjauksia, eivätkä ehdotukset kelpaa pohjaksi tulevan hallituksen ohjelmalle.

Raporttiin on otettu vanhoja ja täysin yksipuolisia esityksiä irtisanomissuojan ja eläkkeiden heikentämisestä sekä suurituloisten veronalennuksista, Heinäluoma arvostelee.

"Kaikkia joustoja ei voida laittaa työntekijöiden ja tavallisten ihmisten kannettavaksi", hän sanoo.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) katsoi puolestaan raportin luovutustilaisuudessa, että ns. Tanskan malli voisi käydä Suomeenkin.

"Tanskassa työttömyysturva voi olla parhaimmillaan yli 80 prosenttia viimeisen työsuhteen palkkatasosta ja työvoimapolitiikka on aktiivista. Epäilemättä Tanskan malli omat ominaispiirteemme huomioiden voi olla avain kohti entistä parempaa työllisyyttä myös Suomessa. Voimassa olevan muutosturvan kehittäminen on tässä hyvä vaihtoehto", pääministeri katsoi.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää tuomitsee raportin puheet irtisanomiskynnyksen madaltamisesta. Puheet ovat Mäenpään mukaan käsittämättömiä.

Mäenpään mielestä raportti olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota siihen, miksi Suomeen ei investoida, vaikka mahdollisuudet siihen ovat hyvät. Myös asuntopolitiikkaan olisi pitänyt kiinnittää terävämmin huomio. Nyt "asumiskustannusten kalleus heikentää erityisesti nuorten asemaa ja pahentaa työvoiman kohtaanto-ongelmaa".

Lähde: STT/HS ja YLE

Kerrassaan yllättävää, että Heinäluoma ei ollut talousneuvoston sihteeristön globalisaatiotyöryhmän raportista kovin innoissaan. Ovathan sen ehdottamat linjaukset ja toimenpiteet pahasti ristiriidassa sosiaalidemokraattien vasemman laidan näkemysten kanssa. Voin vain kuvitella, että raportti tyrmättiinkin tässä leirissä jo suoralta kädeltä ja edes tutustumatta tarkemmin sen sisältöön, kun asiasta ei heidän mukaansa voida edes keskustella.

Ilmeisesti demarien leirissä ei anneta paljoakaan painoarvoa talousneuvoston toimille, ikäänkuin siellä tehtäisiin tämänkaltaisia raportteja ja tutkimuksia vain ajankuluksi, eikä siksi, että pyrittäisiin hakemaan poliittisia ratkaisumahdollisuuksia yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseksi. Matti Vanhanen sentään osoitti selvästi avoimempaa mieltä järjestelmään tarvittaville uudistuksille.

Tässähän voisi olla yksi vaaliteema lisää Kokoomukselle. Eli viitattaisiin kyseiseen raporttiin, nykyisen hallituksen allergisuuteen uudistuksille ja vaikka luvattaisiin sisällyttää joitakin raportissa esille tulleita ehdotuksia seuraavaan hallitusohjelmaan. Any takers?

Katainen sanoo kyllä NRF-joukoille, Vanhanen ei

Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan Suomen ja Naton suhde ei muuttuisi, jos Suomi osallistuisi Naton nopean toiminnan joukkoihin.

Hänen mukaansa NRF-joukot olisi vain yksi uusi kriisinhallinnan toimintakenttä suomalaisille.

"Suomalaisista kriisinhallintajoukoista on jo nyt 80 prosenttia Naton johtamissa operaatioissa", Katainen sanoo. NRF-joukot olisi hänen mukaansa vain yksi uusi kriisinhallinnan toimintakenttä suomalaisille.

"Kyse on lähinnä rahasta, onko Suomella mahdollista resursoida uusia kriisinhallintaoperaatioita", Katainen sanoo.

Pääministeri Matti Vanhanen haluaa Suomen keskittyvän EU:n nopean toiminnan joukkoihin. "Haemme nyt kokemusta EU:n kautta", Vanhanen sanoo.

Nato on päättänyt ottaa rauhankumppanimaat NRF-joukkojen operaatioihinsa tietyin ehdoin. Arvioiden mukaan Suomi täyttäisi ehdot.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen haluaa asiasta perusteellisen poliittisen keskustelun.

"Ei pidä hätiköidä. Ymmärtääkseni Nato antaa kosolti aikaa kumppanimaille miettiä asiaa", Kääriäinen sanoo.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd) mielestä Suomen olisi hyvä keskittyä EU:n nopean toiminnan joukkoihin, joissa Suomella alkaa pian ensimmäinen päivystysvuoro.

Jaakonsaari sanoo, ettei hän vastusta periaatteellisesti NRF:ään osallistumista, mutta kaipaa niistä lisää tietoa.

"Työnjako EU:n nopean toiminnan joukkojen ja NRF-joukkojen välillä on minulle vielä epäselvä."

Hänen mukaansa on myös pohdittava, onko Suomella resursseja osallistua NRF-joukkoihin EU:n nopean toiminnan joukkojen lisäksi.

Hallitus ja presidentti linjasivat vastikään, että Suomi voi osallistua NRF-harjoituksiin. Presidentti Tarja Halonen sanoi marraskuun puolivälissä Jyväskylässä, ettei Suomi voi sitoutua osallistumaan NRF-joukkoihin.

Lähde: HS

Kysely: Luottamus Vanhaseen kasvanut

Luottamus pääministeri Matti Vanhaseen on kasvanut hieman viime keväästä. Sanomalehti Kalevan Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan pääministeriin tyytyväisten osuus on puolessa vuodessa kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä.

Keväällä 55 prosenttia suomalaisista ilmaisi olevansa tyytyväisiä Vanhaseen ja nyt maraskuussa 57 prosenttia.

Kalevan mukaan Vanhasen arvostus on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Paavo Lipposen. Suomalaisten tyytyväisyys Lipposen pääministeriyteen oli parhaimmillaan 42 prosenttia.

Pääministeri Vanhaseen tyytymättömiä oli 13 prosenttia.

Vanhasen suosio on suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sen sijaan Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla häneen ei olla tyytyväisiä.

Koko hallituksen työskentelyyn tyytyväisiä on Kokoomusta kannattavista 45 prosenttia. Sosiaalidemokraateista sen sijaan hallitukseen tyytyväisiä on vain 44 prosenttia. Tyytyväisyys on pudonnut keväästä 14 prosenttiyksikköä.

Ikäluokista eläkeläiset ovat kaikista tyytyväisimpiä hallituksen työskentelyyn. Ammattiryhmistä keskimääräistä tyytyväisimpiä ovat viljelijät ja eläkeläiset. Miehet ovat hieman tyytyväisempiä hallituksen työskentelyyn kuin naiset.

Tutkimusta varten haastateltiin vajaata tuhatta ihmistä 13.-22. marraskuuta. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lähde: YLE