Niinistö: Suomen turvallisuuspolitiikka kapea-alaista

Suomalainen turvallisuuspoliittinen ajattelu on jättänyt huomiotta Venäjän taloudellisen mahdin, Niinistö sanoo Kauppalehden Presso-liitteessä.

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja ottaa esimerkin Kiinasta, joka on käyttänyt talouskasvunsa tuottoja ostaakseen Yhdysvaltalaisia vaihtovelkakirjoja. Maa hankkiutuu velkojan asemaan.

- Kyse on siitä, että Kiinassa ymmärretään raha vallankäytön välineeksi, Niinistö sanoo.

Hän muistuttaa, että toinen nouseva talous on Venäjä, jolla on enemmän valuuttareserviä kuin kaikilla EU-mailla yhteensä. Venäjä on kuitenkin pitänyt vielä matalaa profiilia.

Niinistö sanoo, että Suomen nauttima talouskasvu johtuu puhtaasti maailmantalouden suhdanteista. Hän arvostelee valtiovarainministeri Heinäluomaa (sd.), joka on patistanut tulevaa hallitusta varautumaan laskusuhdanteeseen. Niinistön mukaan Heinäluoma myöntää näin, että nykyinen, noususuhdanteen aikainen hallitus on laiminlyönyt tehtäviään.

Lähde: YLE

Kokoomus ja SDP nokittelevat toisiaan

Kokoomuksen ja SDP:n puheenjohtajat vaativat toisiltaan selkeitä ulkopoliittisia linjauksia ja Nato-kantoja. SDP:n Eero Heinäluoma syyttää kokoomusta kiertelystä ja vaatii selkeää kantaa Natosta jo ennen vaaleja. Kokoomuksen Jyrki Katainen vastaa Heinäluomalle ja huomauttaa, ettei SDP ole yksimielinen edes Nato-kannassaan.

SDP:n Eero Heinäluoma toivoo kokoomuksen ilmoittavan suoraan, aikooko se ajaa Nato-jäsenyyttä ensi vaalikaudella päätettäväksi asiaksi.

Näin kansalaisilla olisi mahdollisuus ottaa kantaa asiaan, Heinäluoma sanoo Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa.

Valtiovarainministerin mukaan kokoomus irtautui puoluekokouksessaan puolustuspoliittisesta selonteosta päättämällä kannattaa Naton jäsenyyttä. SDP ja keskusta ovat ottaneet selonteon mukaisen linjan, jonka mukaan Nato-jäsenyys on mahdollinen.

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaan Sauli Niinistön mielestä Euroopan unionin perustuslaillisen sopimuksen hyväksyminen on sitoumus ryhtymisestä sotilasliittoon. Heinäluoma kuitenkin muistuttaa, ettei EU ole sotilasliitto eivätkä uudet sopimuksetkaan tee siitä sellaista.

Hän ei myöskään allekirjoita puhemies Paavo Lipposen (sd) ja puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk) kantaa, jonka mukaan liittoutuminen nousee keskusteluun puolustusmäärärahojen loppuessa. Tähän Heinäluoma huomauttaa, että Naton määrärahasuositukset ovat suurempia kuin Suomen puolustusbudjetti.

Kokoomuksen Katainen kaipaa samaa SDP:ltä

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vastaa SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman kritiikkiin.

Katainen huomauttaa, ettei SDP:llä itsellään ole sisäistä yksimielisyyttä Nato-kannasta. Kataisen mukaan myös SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on epäselvä, sillä monet SDP-poliitikot vetävät omia linjojaan.

Keskusta ja SDP eivät kykene käymään Nato-asiasta asiallista keskustelua, vaan sortuvat ihmisten asiattomaan pelotteluun. Hallituspuolueethan ovat ilmoittaneet, ettei Nato-jäsenyyden vaikutuksista ole syytä edes keskustella.

Hallituspuolueet ovat siis luopuneet nykyisessä selonteossa mainitusta Nato-optiosta ilman perusteellista arviota turvallisuusympäristön muutoksista, Katainen moittii.

Katainen sanoo kokoomusväen käyneen asiasta analyyttisen keskustelun puoluekokouksessa. Puolueen kanta on se, että Nato vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.

Nato-jäsenyyden hakeminen kuitenkin edellyttäisi laajaa yhteisymmärrystä kansalaisten, puolueiden ja presidentin kesken. Koska tämä ei ensi vaalikaudella ole saavutettavissa, ei kokoomuskaan pidä Nato-kysymystä ajankohtaisena ensi vaalikaudella eikä aja seuraavaan hallitusohjelmaan
ehdotonta kirjausta Nato-jäsenyydestä.

Lähde: YLE

Nato pyytää Suomen mukaan nopean toiminnan joukkoihin

Suomi pääsisi halutessaan mukaan Naton nopean toiminnan joukkoihin. Nato on päättänyt kutsua rauhankumppanimaat tietyin ehdoin NRF-joukkojen harjoituksiin ja operaatioihin.

Maiden tarjoamien joukkojen on täytettävä Naton asettamat kriteerit. Ehtojen mukaan rauhankumppanimaiden täytyy olla halukkaita ja kyvykkäitä yhteistyöhön eli maiden tarjoamien joukkojen pitää täyttää Naton asettamat kriteerit.

Nato kelpuuttaisi Suomen kansainvälisen koulutuksen saaneet joukot NRF-operaatioihin. Arvioiden mukaan paristakymmenestä rauhankumppanimaista myös Ruotsin ja Itävallan joukot kelpaisivat.

Rauhankumppanit eivät pääsisi operaatioihin, joissa puolustetaan Naton jäsenmaan turvallisuutta eli peruskirjan viidennen artiklan mukaiseen toimintaan.

Suomessa hallitus ja presidentti ovat linjanneet, että Suomi on valmis osallistumaan NRF-joukkojen harjoituksiin. Joukkojen osallistumisesta valmiustilaan ei sen sijaan ole päätetty. Valmiustila tarkoittaa päivystysvuoroa, josta joukot tarvittaessa lähtevät operaatioihin.

Jos Suomi päättäisi osallistua valmiustilaan, suomalaisten sotilaiden lähettämisestä jokaiseen operaatioon päätettäisiin vielä erikseen. Päätöksen tekisi kriisinhallintalain mukaisesti presidentti valtioneuvoston esityksestä, kuten EU:n nopean toiminnan joukkojen operaatioihin lähtemisestä.

NRF-joukot on tarkoitettu puuttumaan kriiseihin eri puolilla maailmaa. Joukoissa on 19 000 sotilasta lähinnä Euroopasta. Naton tavoite on nostaa vahvuus 25 000 sotilaaseen.

Lähde: HS

Nato-jäsenyyden vastustus pysynyt ennallaan

Kansalaisten näkemykset Suomen Nato-jäsenyydestä ovat pysyneet ennallaan. Aiempaa useampi toivoisi puolustusvoimille lisää rahaa.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan TNS Gallupilla teettämässä tutkimuksessa Natoon pyrkimistä kannattaa viime vuoden tapaan noin neljäsosa väestöstä, ja vastustajia on 65 prosenttia.

Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista sen sijaan vastusti aiempaa useampi. Vastustajia oli nyt 44 prosenttia vastanneista, kun vuosi sitten luku oli 30 prosenttia.
Suomen osallistumisen EU:n nopean toiminnan joukkoihin hyväksyy viime vuoden tapaan noin 70 prosenttia vastanneista. EU:n toivotaan kuitenkin pitäytyvän nykyisissä rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtävissä. EU:n kehittymistä puolustusliitoksi kannattaa vain neljäsosa vastanneista.

Etelä-Libanonin rauhanturvaoperaatiolle suomalaiset antavat vahvan tuen. Vastanneista kolme neljäsosaa suhtautuu asiaan myönteisesti. Suomalaisrauhanturvaajien lähettämisen vastaajat arvioivat olevan hyvä asia sekä alueen turvallisuuden että maamme ulkopolitiikan kannalta.

Usko Suomen puolustuskykyyn sotatilanteessa on tutkimuksen mukaan heikentynyt. Nyt vajaa puolet arvioi, että Suomella olisi hyvät mahdollisuudet puolustautua, kun kaksi vuotta sitten näin katsoi 58 prosenttia vastanneista.

Tutkimuksesta selviää myös, että aiempaa useampi toivoisi puolustusvoimille lisää rahaa. Määrärahojen lisäämistä toivoi 44 prosenttia vastanneista, kun viime vuonna luku oli 31 prosenttia.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimukseen vastasi syys-lokakuussa runsaat tuhat henkilöä.

Lähde: YLE
Juttuun liittyvät tutkimustulokset puolustusministeriön sivuilla

Hägglund: Nato-jäsenyys ei ratkaisevan tärkeä

Puolustusvoimien edellinen komentaja Gustav Hägglund ei pidä mahdollista Nato-jäsenyyttä ratkaisevan tärkeänä Suomen turvallisuudelle.

Hägglund sanoi aamulla YLEn Maailmannäyttämöllä-ohjelmassa, että EU-jäsenyys oli tärkein Suomen turvallisuutta lisännyt päätös.

Mahdollisen Nato-jäsenyyden merkitys onkin Hägglundin mielestä vähentynyt vuosi vuodelta. Nato keskittyy kenraalin mukaan nykyisin ennen muuta kaukomailla tapahtuvaan kriisinhallintaan, jolloin Nato-jäsenyys voisi rapauttaa suomalaisten maanpuolustusintoa.

Lähde: YLE