perjantaina, joulukuuta 29, 2006

Gallup: Kansan mielestä hallitus on melko hyvä

Melko hyvä hallitus. Näin voisi kiteyttää Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän kyselyn tuloksen.

Tutkimuksen mukaan kansalaisista 71 prosenttia antaa hallitukselle melko hyvän arvosanan, 2 prosenttia erittäin hyvän. Melko tai erittäin huonon arvosanan antaa joka viides.

Matti Vanhasen (kesk) hallituksen suosio on jäpittänyt samalla tasolla koko ajan. Selvästi huonompia arvioita keskustajohtoinen punamultahallitus sai vain, kun pääministerinä oli Anneli Jäätteenmäki (kesk).

Suosionsa huipulla Vanhasen hallitus oli joulukuussa 2004, mutta siitä pudotusta on tullut vain karvan verran.

Keskustan ja Sdp:n kannattajat antavat luonnollisesti parhaat arvosanat hallituksen toimista: keskustan kannattajista 87 prosenttia ja Sdp:n kannattajista 86 prosenttia antaa melko tai erittäin hyvän arvosanan.

Oppositiokin on kohtalaisen tyytyväinen hallitukseen. Kokoomuksen kannattajista peräti 75 prosenttia antaa melko tai erittäin hyvän arvosanan, vihreiden kannattajistakin 64 prosenttia.

Tyytymättömimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat. Heistä yli puolet antaa hallitukselle melko tai erittäin huonon arvosanan.

Pääministeri Matti Vanhasen henkilökohtainen suosio on hivenen suurempi kuin koko hallituksen. Neljä viidestä (79 prosenttia) antaa hänelle melko tai erittäin hyvän arvosanan.

Päähallituspuolueet saavat lähestulkoon yhtä hyvän arvostelun.

Kansalaisista 64 prosenttia antaa keskustalle ja 59 prosenttia Sdp:lle melko tai erittäin hyvän arvosanan onnistumisesta hallituksessa.

Lähde: HS/Gallup

sunnuntaina, joulukuuta 24, 2006

Tuomioja: USA-suhteiden kritiikki sisäpolitiikkaa

Ulkoministeri Erkki Tuomioja tyrmää väitteet, että hänen henkilönsä aiheuttaisi ongelmia Suomen ja Yhdysvaltain suhteille.

Helsingin Sanomien haastattelema Tuomioja näkee tällaisissa väitteissä sisäpolitiikkaa. Hän mainitsee erikseen väitteiden lähteenä Nato-jäsenyyden kannattajat.

Arvostelijoiden mukaan ulkoministerin ja presidentti Halosen Yhdysvaltoja kohtaan esittämä kritiikki on suututtanut Washingtonin. Tuomiojan mukaan Suomi ei ole ottanut sen voimakkaammin kantaa kuin muutkaan EU-maat.

Tuomiojan leimaa vääriksi myös Ilta-Sanomien päätoimittajan Timo J. Anttilan tiedot. Anttila kirjoitti torstaina kolumnissaan, että Tuomioja on aina ollut punainen vaate amerikkalaisille.

YK:n johtoa äskettäin tavannut Tuomioja uskoo YK:n ja monenkeskisen politiikan arvostuksen kasvaneen Yhdysvaltain silmissä.

Lähde: YLE

Kommentoin tätä myöhemmin paremmalla ajalla. Näin kyseessä olevan Ilta-Sanomien jutun lentokoneessa vieressäni istuneella henkilöllä, mutten sitä valitettavasti itse lukenut, joten en osaa kommentoida kuinka lähelle totuutta (ja mahdollisesti arkaan paikkaan) Ilta-Sanomat osui.

Ei liene kuitenkaan kenellekään politiikkaa seuraavalle mikään uutinen, että Tuomioja ei ole suosittu henkilö Yhdysvaltain ulkoministeriössä ja Valkoisessa talossa, ja että hänen politiikkansa on varsin kaukana transatlanttisten suhteiden ja yhteistyön kehittämisestä/syventämisestä. Joten todellinen kysymys ei ole niinkään onko Tuomioja ongelma Suomen ja Yhdysvaltain suhteille, vaan kuinka suuressa määrin hän on ongelma.

Ps. Hyvää joulua kaikille!

lauantaina, joulukuuta 23, 2006

Niinistö: Suomen turvallisuuspolitiikka kapea-alaista

Suomalainen turvallisuuspoliittinen ajattelu on jättänyt huomiotta Venäjän taloudellisen mahdin, Niinistö sanoo Kauppalehden Presso-liitteessä.

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja ottaa esimerkin Kiinasta, joka on käyttänyt talouskasvunsa tuottoja ostaakseen Yhdysvaltalaisia vaihtovelkakirjoja. Maa hankkiutuu velkojan asemaan.

- Kyse on siitä, että Kiinassa ymmärretään raha vallankäytön välineeksi, Niinistö sanoo.

Hän muistuttaa, että toinen nouseva talous on Venäjä, jolla on enemmän valuuttareserviä kuin kaikilla EU-mailla yhteensä. Venäjä on kuitenkin pitänyt vielä matalaa profiilia.

Niinistö sanoo, että Suomen nauttima talouskasvu johtuu puhtaasti maailmantalouden suhdanteista. Hän arvostelee valtiovarainministeri Heinäluomaa (sd.), joka on patistanut tulevaa hallitusta varautumaan laskusuhdanteeseen. Niinistön mukaan Heinäluoma myöntää näin, että nykyinen, noususuhdanteen aikainen hallitus on laiminlyönyt tehtäviään.

Lähde: YLE

maanantaina, joulukuuta 18, 2006

Kokoomus ja SDP nokittelevat toisiaan

Kokoomuksen ja SDP:n puheenjohtajat vaativat toisiltaan selkeitä ulkopoliittisia linjauksia ja Nato-kantoja. SDP:n Eero Heinäluoma syyttää kokoomusta kiertelystä ja vaatii selkeää kantaa Natosta jo ennen vaaleja. Kokoomuksen Jyrki Katainen vastaa Heinäluomalle ja huomauttaa, ettei SDP ole yksimielinen edes Nato-kannassaan.

SDP:n Eero Heinäluoma toivoo kokoomuksen ilmoittavan suoraan, aikooko se ajaa Nato-jäsenyyttä ensi vaalikaudella päätettäväksi asiaksi.

Näin kansalaisilla olisi mahdollisuus ottaa kantaa asiaan, Heinäluoma sanoo Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa.

Valtiovarainministerin mukaan kokoomus irtautui puoluekokouksessaan puolustuspoliittisesta selonteosta päättämällä kannattaa Naton jäsenyyttä. SDP ja keskusta ovat ottaneet selonteon mukaisen linjan, jonka mukaan Nato-jäsenyys on mahdollinen.

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaan Sauli Niinistön mielestä Euroopan unionin perustuslaillisen sopimuksen hyväksyminen on sitoumus ryhtymisestä sotilasliittoon. Heinäluoma kuitenkin muistuttaa, ettei EU ole sotilasliitto eivätkä uudet sopimuksetkaan tee siitä sellaista.

Hän ei myöskään allekirjoita puhemies Paavo Lipposen (sd) ja puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk) kantaa, jonka mukaan liittoutuminen nousee keskusteluun puolustusmäärärahojen loppuessa. Tähän Heinäluoma huomauttaa, että Naton määrärahasuositukset ovat suurempia kuin Suomen puolustusbudjetti.

Kokoomuksen Katainen kaipaa samaa SDP:ltä

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vastaa SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman kritiikkiin.

Katainen huomauttaa, ettei SDP:llä itsellään ole sisäistä yksimielisyyttä Nato-kannasta. Kataisen mukaan myös SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on epäselvä, sillä monet SDP-poliitikot vetävät omia linjojaan.

Keskusta ja SDP eivät kykene käymään Nato-asiasta asiallista keskustelua, vaan sortuvat ihmisten asiattomaan pelotteluun. Hallituspuolueethan ovat ilmoittaneet, ettei Nato-jäsenyyden vaikutuksista ole syytä edes keskustella.

Hallituspuolueet ovat siis luopuneet nykyisessä selonteossa mainitusta Nato-optiosta ilman perusteellista arviota turvallisuusympäristön muutoksista, Katainen moittii.

Katainen sanoo kokoomusväen käyneen asiasta analyyttisen keskustelun puoluekokouksessa. Puolueen kanta on se, että Nato vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.

Nato-jäsenyyden hakeminen kuitenkin edellyttäisi laajaa yhteisymmärrystä kansalaisten, puolueiden ja presidentin kesken. Koska tämä ei ensi vaalikaudella ole saavutettavissa, ei kokoomuskaan pidä Nato-kysymystä ajankohtaisena ensi vaalikaudella eikä aja seuraavaan hallitusohjelmaan
ehdotonta kirjausta Nato-jäsenyydestä.

Lähde: YLE

sunnuntaina, joulukuuta 17, 2006

HS: SDP:n ja keskustan suosio tasan

Päähallituspuolueiden SDP:n ja keskustan kannatus on käytännössä tasoissa, kertoo Helsingin Sanomat. Demarien kannatus on 23,9 prosenttia, keskustan 23,7 prosenttia.

Lokakuussa tehdystä mittauksesta keskustan suosio oli noussut 0,3 prosenttiyksikköä ja Sdp:n laskenut 0,1 prosenttiyksiköllä.

Puolueiden kannatusero mahtuu tutkimuksen virhemarginaaliin, joka oli liki kaksi prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen kannatus on mittauksen mukaan 21,8 prosenttia.

Vasemmistoliiton kannattajamäärä kasvoi 9,2 prosenttiin. Vihreitä kannatti edelleen 8,8 prosenttia vastanneista.

Suurista puolueista vain kokoomus on jo aloittanut vaalikampanjansa.

Helsingin Sanomat teetti mielipidetutkimuksen Suomen Gallupilla. Puhelinhaastatteluun vastasi 2 363 äänestysikäistä kansalaista.

Lähde: YLE/HS

torstaina, joulukuuta 14, 2006

Suomen Yrittäjät alentaisi irtisanomiskynnystä

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus alentaisi työntekijän irtisanomiskynnystä. Jos työnantajan työsopimusriski olisi pienempi, yrittäjät työllistäisivät varmuudella nykyistä enemmän, Järventaus sanoo.

Suuresta rakennetyöttömyydestä ei päästä eroon, jollei puututa työsuhdeturvan tasoon, hän toteaa.

Työsuhteen päättäminen on varsinkin pienelle työnantajalle aina äärimmäinen toimi.

Tuotannollisia ja taloudellisia syitä koskevat lomautus- ja irtisanomissäännökset ovat kohdallaan, Järventaus arvioi.

Sitä vastoin, jos työsuhde olisi päätettävä sen johdosta, että henkilö ei suoriudu työtehtävistään, työsuhteen päättäminen on Järventauksen mielestä kohtuuttoman vaikeaa. Oikeuskäytännössä tämä niin sanottu yksilöperusteinen irtisanomissuoja on niin tiukka, että käytännössä työsuhteen päättäminen ilman sanktiouhkaa on Järventauksen mukaan mahdotonta.

Suomen yksilöperusteista irtisanomissuojaa voi luonnehtia yhdeksi tiukimmista, Järventaus katsoo. Se on varsinkin pienyrittäjälle selvä työllistämisen este, toimitusjohtaja Järventaus sanoo.

Lähde: YLE

keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006

Vasemmistoliitto haluaa pilkkoa valtionvarainministeriön

Vasemmistoliitto haluaa jakaa valtionvarainministeriön kahtia virkamiesvallan vähentämiseksi. Puolueen puheenjohtaja Martti Korhonen ehdottaa ministeriön jakamista budjettiministeriöksi ja talouden rakenteellisia kysymyksiä käsitteleväksi talousministeriöksi.

"Valtionvarainministeriössä virkamiesten valta on tällä hetkellä ylikorostunut tavalla, joka on selkeä jäänne 1990-luvun laman aikaisesta sanelupolitiikasta", Korhonen kirjoittaa tiedotteessaan.

Ministeriöiden uusi työnjako vahvistaisi Korhosen mukaan poliittisten päätöksentekijöiden ohjausvaltaa talouspolitiikassa ja virkamiesvallasta voitaisiin näin siirtyä kohti demokraattisempaa budjettipolitiikkaa.

Samalla vasemmistoliitto ehdottaa, että kunta-asiat tulisi keskittää yhteen ministeriöön. Niin ikään myös pakolaisasiat tulisi keskittää yhteen ministeriöön, jonka vasemmistoliiton mielestä tulisi olla työministeriö.

Lähde: STT/HS

tiistaina, joulukuuta 12, 2006

Oikeusasiamies: Kirkosta voitava erota sähköpostilla

Oikeusasiamies toivoo maistraattien hyväksyvän sähköpostilla tulleet ilmoitukset kirkosta eroamisesta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Petri Jääskeläinen mukaan maistraattien pitäisi yhtenäistää käytäntönsä sähköisessä asioinnissa.

Sisäministeriö suositti kaksi vuotta sitten, että maistraattien pitää hyväksyä sähköpostilla tai faksilla tullut kirkosta eroamisilmoitus, jos lähettäjän henkilöyttä tai viestin aitoutta ei ole syytä epäillä.

Apulaisoikeusasiamies on samaa mieltä. Jääskeläinen kuitenkin muistuttaa, että ilmoituksen aitouden varmistaminen on tärkeää, sillä uskonnollisesta yhdyskunnasta eroaminen on yksilölle merkittävä asia.

Kaikkiaan 20 Suomen 31 maistraatista hyväksyy jo nyt kansalaisten sähköisesti tekemät ilmoitukset kirkosta eroamisesta. Vain neljä maistraattia kieltäytyy kokonaan vastaanottamasta sähköpostilla tulleita eroilmoituksia, jos niistä uupuu sähköinen allekirjoitus tai lähettäjää ei muuten ole tunnistettavissa.

Apulaisoikeusasiamies käsitteli Vapaa-ajattelijain liiton kantelua Helsingin maistraatin menettelystä.

Lähde: STT/HS

Pisteet oikeusasiamiehelle asettumisesta valtakunnallisen käytännön luomisen kannalle. Kaksi kolmasosaa on ihan hyvä määrä, mutta toivottavaa toki olisi, että käytäntö olisi yhtenäinen ja että kaikkien maistraattien täytyisi hyväksyä sähköpostilla lähetetty eroanomus.

Tähän uskonnonvapaus-aiheeseen liittyi myös viime kuun puolella julkaistu kirjoitus Norjan kirkko haluaa erota valtiosta.

Heinäluoma pettyi globalisaatioraporttiin

Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma pitää globalisaatioraporttia pettymyksenä. Hänen mukaansa raportti ei vastaa nykyhallituksen linjauksia, eivätkä ehdotukset kelpaa pohjaksi tulevan hallituksen ohjelmalle.

Raporttiin on otettu vanhoja ja täysin yksipuolisia esityksiä irtisanomissuojan ja eläkkeiden heikentämisestä sekä suurituloisten veronalennuksista, Heinäluoma arvostelee.

"Kaikkia joustoja ei voida laittaa työntekijöiden ja tavallisten ihmisten kannettavaksi", hän sanoo.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) katsoi puolestaan raportin luovutustilaisuudessa, että ns. Tanskan malli voisi käydä Suomeenkin.

"Tanskassa työttömyysturva voi olla parhaimmillaan yli 80 prosenttia viimeisen työsuhteen palkkatasosta ja työvoimapolitiikka on aktiivista. Epäilemättä Tanskan malli omat ominaispiirteemme huomioiden voi olla avain kohti entistä parempaa työllisyyttä myös Suomessa. Voimassa olevan muutosturvan kehittäminen on tässä hyvä vaihtoehto", pääministeri katsoi.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää tuomitsee raportin puheet irtisanomiskynnyksen madaltamisesta. Puheet ovat Mäenpään mukaan käsittämättömiä.

Mäenpään mielestä raportti olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota siihen, miksi Suomeen ei investoida, vaikka mahdollisuudet siihen ovat hyvät. Myös asuntopolitiikkaan olisi pitänyt kiinnittää terävämmin huomio. Nyt "asumiskustannusten kalleus heikentää erityisesti nuorten asemaa ja pahentaa työvoiman kohtaanto-ongelmaa".

Lähde: STT/HS ja YLE

Kerrassaan yllättävää, että Heinäluoma ei ollut talousneuvoston sihteeristön globalisaatiotyöryhmän raportista kovin innoissaan. Ovathan sen ehdottamat linjaukset ja toimenpiteet pahasti ristiriidassa sosiaalidemokraattien vasemman laidan näkemysten kanssa. Voin vain kuvitella, että raportti tyrmättiinkin tässä leirissä jo suoralta kädeltä ja edes tutustumatta tarkemmin sen sisältöön, kun asiasta ei heidän mukaansa voida edes keskustella.

Ilmeisesti demarien leirissä ei anneta paljoakaan painoarvoa talousneuvoston toimille, ikäänkuin siellä tehtäisiin tämänkaltaisia raportteja ja tutkimuksia vain ajankuluksi, eikä siksi, että pyrittäisiin hakemaan poliittisia ratkaisumahdollisuuksia yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseksi. Matti Vanhanen sentään osoitti selvästi avoimempaa mieltä järjestelmään tarvittaville uudistuksille.

Tässähän voisi olla yksi vaaliteema lisää Kokoomukselle. Eli viitattaisiin kyseiseen raporttiin, nykyisen hallituksen allergisuuteen uudistuksille ja vaikka luvattaisiin sisällyttää joitakin raportissa esille tulleita ehdotuksia seuraavaan hallitusohjelmaan. Any takers?

maanantaina, joulukuuta 11, 2006

Globalisaatioryhmän raportti: Irtisanominen helpommaksi

Talousneuvoston sihteeristön globalisaatiotyöryhmä esittää irtisanomissuojan heikentämistä ja palkkojen määräämistä entistä enemmän yritystasolla.

Tänään pääministeri Matti Vanhaselle (kesk) luovutetun raportin mukaan globalisaation vaikutusten vuoksi on yhä vaikeampaa ylläpitää palkkarakenteita, jotka eivät kohtuullisesti heijasta työn tuottavuutta. Työryhmän mukaan tämä edellyttää paikallisen sopimisen lisäämistä.

Työryhmä olisi myös valmis kehittämään työmarkkinoita niin sanotun Tanskan mallin suuntaan. Tämä tarkoittaisi irtisanomissuojan heikentämistä mutta työttömyysturvan vahvistamista.

Alivaltiosihteeri Vesa Vihriälän johdolla valmistellussa raportissa tarjotaan yhtenä vaihtoehtona nuoriin työntekijöihin sovellettavaa mallia, jossa heikennettyä työsuhdeturvaa tasapainotettaisiin tehostetuilla koulutus- ja työllistämistoimilla ja korotetulla työttömyysturvalla.

Tätä perustellaan sillä, että työnantaja joutuu ottamaan riskin palkatessaan työntekijän, jolla on vain vähän työkokemusta. Myös nuorten pitkäaikaistyöttömyyden riski on suurempi ongelma kuin vanhempien työntekijöiden.

Koulutuspuolelle työryhmä tarjoaa yliopistojärjestelmän tehostamista.

Lukukausimaksujakaan ei ole syytä pitää tabuna, kunhan esimerkiksi voucher-järjestelmällä huolehditaan siitä, että opiskelijoilla on kotitaustastaan riippumatta mahdollisuudet kaiken tasoiseen opiskeluun.

Raportissa kyseenalaistetaan myös yleissivistävän koulutuksen kyky painottaa riittävästi sosiaalisia interaktiotaitoja, matemaattista päättelykykyä ja oppimisosaamista. Sekava aikuiskoulutusjärjestelmä pitäisi remontoida ja huippuosaajia haalia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Lähde: STT/HS

Kommentoin tätä hieman myöhemmin paremmalla ajalla.

perjantaina, joulukuuta 01, 2006

Sauli Niinistö lähteekin Kokoomuksen ehdokkaaksi

Kokoomuksen entinen puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Sauli Niinistö lähtee eduskuntavaaleihin. YLE Uutisten tietojen mukaan ehdokkuus julkistetaan tiedotustilaisuudessa ensi viikolla.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on aiemmin arvellut, että Niinistön ehdokkuus toisi puolueelle Uudeltamaalta yhdestä kahteen lisäpaikkaa. Edellisen kerran Niinistö oli ehdolla eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä vuonna 1999. Tuolloin hän oli koko maan äänikuningas.

Lähde: YLE & Suomen Kuvalehti