Tuomioja: USA-suhteiden kritiikki sisäpolitiikkaa

Ulkoministeri Erkki Tuomioja tyrmää väitteet, että hänen henkilönsä aiheuttaisi ongelmia Suomen ja Yhdysvaltain suhteille.

Helsingin Sanomien haastattelema Tuomioja näkee tällaisissa väitteissä sisäpolitiikkaa. Hän mainitsee erikseen väitteiden lähteenä Nato-jäsenyyden kannattajat.

Arvostelijoiden mukaan ulkoministerin ja presidentti Halosen Yhdysvaltoja kohtaan esittämä kritiikki on suututtanut Washingtonin. Tuomiojan mukaan Suomi ei ole ottanut sen voimakkaammin kantaa kuin muutkaan EU-maat.

Tuomiojan leimaa vääriksi myös Ilta-Sanomien päätoimittajan Timo J. Anttilan tiedot. Anttila kirjoitti torstaina kolumnissaan, että Tuomioja on aina ollut punainen vaate amerikkalaisille.

YK:n johtoa äskettäin tavannut Tuomioja uskoo YK:n ja monenkeskisen politiikan arvostuksen kasvaneen Yhdysvaltain silmissä.

Lähde: YLE

Kommentoin tätä myöhemmin paremmalla ajalla. Näin kyseessä olevan Ilta-Sanomien jutun lentokoneessa vieressäni istuneella henkilöllä, mutten sitä valitettavasti itse lukenut, joten en osaa kommentoida kuinka lähelle totuutta (ja mahdollisesti arkaan paikkaan) Ilta-Sanomat osui.

Ei liene kuitenkaan kenellekään politiikkaa seuraavalle mikään uutinen, että Tuomioja ei ole suosittu henkilö Yhdysvaltain ulkoministeriössä ja Valkoisessa talossa, ja että hänen politiikkansa on varsin kaukana transatlanttisten suhteiden ja yhteistyön kehittämisestä/syventämisestä. Joten todellinen kysymys ei ole niinkään onko Tuomioja ongelma Suomen ja Yhdysvaltain suhteille, vaan kuinka suuressa määrin hän on ongelma.

Ps. Hyvää joulua kaikille!

Niinistö: Suomen turvallisuuspolitiikka kapea-alaista

Suomalainen turvallisuuspoliittinen ajattelu on jättänyt huomiotta Venäjän taloudellisen mahdin, Niinistö sanoo Kauppalehden Presso-liitteessä.

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja ottaa esimerkin Kiinasta, joka on käyttänyt talouskasvunsa tuottoja ostaakseen Yhdysvaltalaisia vaihtovelkakirjoja. Maa hankkiutuu velkojan asemaan.

- Kyse on siitä, että Kiinassa ymmärretään raha vallankäytön välineeksi, Niinistö sanoo.

Hän muistuttaa, että toinen nouseva talous on Venäjä, jolla on enemmän valuuttareserviä kuin kaikilla EU-mailla yhteensä. Venäjä on kuitenkin pitänyt vielä matalaa profiilia.

Niinistö sanoo, että Suomen nauttima talouskasvu johtuu puhtaasti maailmantalouden suhdanteista. Hän arvostelee valtiovarainministeri Heinäluomaa (sd.), joka on patistanut tulevaa hallitusta varautumaan laskusuhdanteeseen. Niinistön mukaan Heinäluoma myöntää näin, että nykyinen, noususuhdanteen aikainen hallitus on laiminlyönyt tehtäviään.

Lähde: YLE

Kokoomus ja SDP nokittelevat toisiaan

Kokoomuksen ja SDP:n puheenjohtajat vaativat toisiltaan selkeitä ulkopoliittisia linjauksia ja Nato-kantoja. SDP:n Eero Heinäluoma syyttää kokoomusta kiertelystä ja vaatii selkeää kantaa Natosta jo ennen vaaleja. Kokoomuksen Jyrki Katainen vastaa Heinäluomalle ja huomauttaa, ettei SDP ole yksimielinen edes Nato-kannassaan.

SDP:n Eero Heinäluoma toivoo kokoomuksen ilmoittavan suoraan, aikooko se ajaa Nato-jäsenyyttä ensi vaalikaudella päätettäväksi asiaksi.

Näin kansalaisilla olisi mahdollisuus ottaa kantaa asiaan, Heinäluoma sanoo Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa.

Valtiovarainministerin mukaan kokoomus irtautui puoluekokouksessaan puolustuspoliittisesta selonteosta päättämällä kannattaa Naton jäsenyyttä. SDP ja keskusta ovat ottaneet selonteon mukaisen linjan, jonka mukaan Nato-jäsenyys on mahdollinen.

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaan Sauli Niinistön mielestä Euroopan unionin perustuslaillisen sopimuksen hyväksyminen on sitoumus ryhtymisestä sotilasliittoon. Heinäluoma kuitenkin muistuttaa, ettei EU ole sotilasliitto eivätkä uudet sopimuksetkaan tee siitä sellaista.

Hän ei myöskään allekirjoita puhemies Paavo Lipposen (sd) ja puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk) kantaa, jonka mukaan liittoutuminen nousee keskusteluun puolustusmäärärahojen loppuessa. Tähän Heinäluoma huomauttaa, että Naton määrärahasuositukset ovat suurempia kuin Suomen puolustusbudjetti.

Kokoomuksen Katainen kaipaa samaa SDP:ltä

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vastaa SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman kritiikkiin.

Katainen huomauttaa, ettei SDP:llä itsellään ole sisäistä yksimielisyyttä Nato-kannasta. Kataisen mukaan myös SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on epäselvä, sillä monet SDP-poliitikot vetävät omia linjojaan.

Keskusta ja SDP eivät kykene käymään Nato-asiasta asiallista keskustelua, vaan sortuvat ihmisten asiattomaan pelotteluun. Hallituspuolueethan ovat ilmoittaneet, ettei Nato-jäsenyyden vaikutuksista ole syytä edes keskustella.

Hallituspuolueet ovat siis luopuneet nykyisessä selonteossa mainitusta Nato-optiosta ilman perusteellista arviota turvallisuusympäristön muutoksista, Katainen moittii.

Katainen sanoo kokoomusväen käyneen asiasta analyyttisen keskustelun puoluekokouksessa. Puolueen kanta on se, että Nato vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.

Nato-jäsenyyden hakeminen kuitenkin edellyttäisi laajaa yhteisymmärrystä kansalaisten, puolueiden ja presidentin kesken. Koska tämä ei ensi vaalikaudella ole saavutettavissa, ei kokoomuskaan pidä Nato-kysymystä ajankohtaisena ensi vaalikaudella eikä aja seuraavaan hallitusohjelmaan
ehdotonta kirjausta Nato-jäsenyydestä.

Lähde: YLE

HS: SDP:n ja keskustan suosio tasan

Päähallituspuolueiden SDP:n ja keskustan kannatus on käytännössä tasoissa, kertoo Helsingin Sanomat. Demarien kannatus on 23,9 prosenttia, keskustan 23,7 prosenttia.

Lokakuussa tehdystä mittauksesta keskustan suosio oli noussut 0,3 prosenttiyksikköä ja Sdp:n laskenut 0,1 prosenttiyksiköllä.

Puolueiden kannatusero mahtuu tutkimuksen virhemarginaaliin, joka oli liki kaksi prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen kannatus on mittauksen mukaan 21,8 prosenttia.

Vasemmistoliiton kannattajamäärä kasvoi 9,2 prosenttiin. Vihreitä kannatti edelleen 8,8 prosenttia vastanneista.

Suurista puolueista vain kokoomus on jo aloittanut vaalikampanjansa.

Helsingin Sanomat teetti mielipidetutkimuksen Suomen Gallupilla. Puhelinhaastatteluun vastasi 2 363 äänestysikäistä kansalaista.

Lähde: YLE/HS

Suomen Yrittäjät alentaisi irtisanomiskynnystä

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus alentaisi työntekijän irtisanomiskynnystä. Jos työnantajan työsopimusriski olisi pienempi, yrittäjät työllistäisivät varmuudella nykyistä enemmän, Järventaus sanoo.

Suuresta rakennetyöttömyydestä ei päästä eroon, jollei puututa työsuhdeturvan tasoon, hän toteaa.

Työsuhteen päättäminen on varsinkin pienelle työnantajalle aina äärimmäinen toimi.

Tuotannollisia ja taloudellisia syitä koskevat lomautus- ja irtisanomissäännökset ovat kohdallaan, Järventaus arvioi.

Sitä vastoin, jos työsuhde olisi päätettävä sen johdosta, että henkilö ei suoriudu työtehtävistään, työsuhteen päättäminen on Järventauksen mielestä kohtuuttoman vaikeaa. Oikeuskäytännössä tämä niin sanottu yksilöperusteinen irtisanomissuoja on niin tiukka, että käytännössä työsuhteen päättäminen ilman sanktiouhkaa on Järventauksen mukaan mahdotonta.

Suomen yksilöperusteista irtisanomissuojaa voi luonnehtia yhdeksi tiukimmista, Järventaus katsoo. Se on varsinkin pienyrittäjälle selvä työllistämisen este, toimitusjohtaja Järventaus sanoo.

Lähde: YLE

Vasemmistoliitto haluaa pilkkoa valtionvarainministeriön

Vasemmistoliitto haluaa jakaa valtionvarainministeriön kahtia virkamiesvallan vähentämiseksi. Puolueen puheenjohtaja Martti Korhonen ehdottaa ministeriön jakamista budjettiministeriöksi ja talouden rakenteellisia kysymyksiä käsitteleväksi talousministeriöksi.

"Valtionvarainministeriössä virkamiesten valta on tällä hetkellä ylikorostunut tavalla, joka on selkeä jäänne 1990-luvun laman aikaisesta sanelupolitiikasta", Korhonen kirjoittaa tiedotteessaan.

Ministeriöiden uusi työnjako vahvistaisi Korhosen mukaan poliittisten päätöksentekijöiden ohjausvaltaa talouspolitiikassa ja virkamiesvallasta voitaisiin näin siirtyä kohti demokraattisempaa budjettipolitiikkaa.

Samalla vasemmistoliitto ehdottaa, että kunta-asiat tulisi keskittää yhteen ministeriöön. Niin ikään myös pakolaisasiat tulisi keskittää yhteen ministeriöön, jonka vasemmistoliiton mielestä tulisi olla työministeriö.

Lähde: STT/HS

Oikeusasiamies: Kirkosta voitava erota sähköpostilla

Oikeusasiamies toivoo maistraattien hyväksyvän sähköpostilla tulleet ilmoitukset kirkosta eroamisesta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Petri Jääskeläinen mukaan maistraattien pitäisi yhtenäistää käytäntönsä sähköisessä asioinnissa.

Sisäministeriö suositti kaksi vuotta sitten, että maistraattien pitää hyväksyä sähköpostilla tai faksilla tullut kirkosta eroamisilmoitus, jos lähettäjän henkilöyttä tai viestin aitoutta ei ole syytä epäillä.

Apulaisoikeusasiamies on samaa mieltä. Jääskeläinen kuitenkin muistuttaa, että ilmoituksen aitouden varmistaminen on tärkeää, sillä uskonnollisesta yhdyskunnasta eroaminen on yksilölle merkittävä asia.

Kaikkiaan 20 Suomen 31 maistraatista hyväksyy jo nyt kansalaisten sähköisesti tekemät ilmoitukset kirkosta eroamisesta. Vain neljä maistraattia kieltäytyy kokonaan vastaanottamasta sähköpostilla tulleita eroilmoituksia, jos niistä uupuu sähköinen allekirjoitus tai lähettäjää ei muuten ole tunnistettavissa.

Apulaisoikeusasiamies käsitteli Vapaa-ajattelijain liiton kantelua Helsingin maistraatin menettelystä.

Lähde: STT/HS

Pisteet oikeusasiamiehelle asettumisesta valtakunnallisen käytännön luomisen kannalle. Kaksi kolmasosaa on ihan hyvä määrä, mutta toivottavaa toki olisi, että käytäntö olisi yhtenäinen ja että kaikkien maistraattien täytyisi hyväksyä sähköpostilla lähetetty eroanomus.

Tähän uskonnonvapaus-aiheeseen liittyi myös viime kuun puolella julkaistu kirjoitus Norjan kirkko haluaa erota valtiosta.